Viime viikolla jäi blogipäivitys väliin, joten maaliskuun lopun kunniaksi tulee tuplapäivitys. Viikolla 12
viikkotehtäväni oli laskea alakoulun matikan kirjat läpi, mutta
koska unohdin hakea perjantaina puuttuvat kirjat kotiini niin jouduín
jatkamaan tehtävän tekoa myös viikolle 13. Viikon 13 pääviikkotehtävänä oli H(yvän)-M(ielen)-V(iikko), joten matemaattisen viikkotehtävän jatkaminen ei häirinnyt uuden tehtävän suorittamista.
1.luokan alussa oli paljon hienomotorisia harjoitteita. |
Matematiikan
kirjojen tehtävien teko oli itselleni mielenkiintoinen
tutkimustehtävä: halusin saada kokonaiskuvan alakoulun matematiikan
tehtävistä ja valitsin tähän Tuhattaituri-kirjasarjan.
1.luokan laskut olivat odotetusti hyvin yksinkertaisia: numeroiden opettelua,
hienomotoriikkaharjoitteita sekä yksinkertaisia yhteen- ja
vähennyslaskuja. Kevätlukukaudella siirryttiin jo isompiin lukuihin
ja lisänä tuli mm. diagrammeihin, kellonaikoihn sekä rahankäyttöön
liittyviä tehtäviä. Mielenkiintoinen seikka 1.luokan kirjoissa oli
se, että kevätlukukauden osuudessa aikaa meni ainoastaan 1 tunti ja 44
minuuttia, kun syyslukukauden osuudessa kului aikaa lähes 2½
tuntia. Merkittävin ero oli varmaankin se, että syyslukukaudella
oli enemmän hienomotorisia harjoitteita ja kevätlukukauden
osuudessa oli enemmän laskutoimituksia, joiden laskeminen oli nopeaa. Jätin tekemättä kaikki väritys-, ryhmä-/pari- ja vihkotehtävät, mutta tein mm. koti- ja lisätehtävät.
Numeroharjoittelua tuli 1.luokan kirjoissa tehtyä paljon. |
2.luokan
kirjoissa harjoiteltiin lukuja 0-100, kymmenylityksiä, allekkain- ja
kertolaskua sekä jakolaskuja. Aivan syyslukukauden lopuksi
käsiteltiin murtoluvun käsitettä. Kevätlukukaudella lisänä tuli
mm. mittaamistehtäviä ja aiemmin opittujen asioiden syventämistä
sekä kertaamista. 2.luokallakin kevätlukukauden laskeminen menee nopeammin ja oman tuntuman mukaan syynä on laskutehtävien suurempi määrä.
3.- ja 4.luokan
tehtävissä tehtävien teko hidastuu aiempaa selkeämmin. 3.luokalla mennään vielä maltillisemmin eteenpäin, mutta vähitellen uusina sisältöinä tulee mm. summa, erotus, tulo ja osamäärä-käsitteet sekä
laskujärjestys. Lisäksi kerrataan paljon kertotauluja ja
syvennetään kertotaululaskentaa suuremmilla luvuilla. Syyslukukaudella opetellaan myös negatiivisia lukuja sekä erilaisia
diagrammeja. 4.luokan syyslukukausi loppuu erilaisiin jakolaskuihin
(jakojäännös, jakokulma, nolla osamäärässsä...).
Kevätlukukaudella tulee tutuksi murto-, seka- ja desimaaliluvut eri
laskutapoineen. Näiden lisäksi harjoitellaan eri mittayksiköitä
ja siirrytään satoihin tuhansiin sekä koordinaatistoon. Kevään
päätteeksi ollaankin jo menossa kohti geometrisia peruskuvioita
entistä syvemmin. 4.luokalla aikaa tuhraantuu siis huomattavasti
enemmän kuin aiemmilla luokilla ja kevätlukukausi on huomattavasti
hitaampi kokonaissuoritus.
Esimerkkisivu 4.luokan kirjasta. |
5-.
ja 6.luokalla jatketaan eri laskutapojen syventämistä.
Peruslaskutoimituksissa mennään selvästi aiempaa syvemmälle ja
pitemmälle ja mukaan tulee mm. prosenttilaskuja, lisää geometrisia
tehtäviä sekä kappaleita. Jos 4.luokalla meni aikaa laskemiseen,
muuttuu 5.- ja 6.luokalla ajankäyttö huomattavasti enemmän
erilaisten välivaiheiden merkitsemiseen. Itse olen melko hyvä
päässälaskuissa, mutta näillä luokilla ei enää pelkällä
päässälaskulla pääse nopeasti eteenpäin vaan välivaiheiden
merkintä ja huolellisuus niissä on erittäin tärkeää. Myös
sanallisia tehtäviä esiintyy aiempia vuosiluokkia enemmän, joten
enää ei pelkällä mekaanisella suorittamisella pärjää.
6.luokalla on jo lennokkaampia tehtäviä kuin aiemmin. |
Viikkotehtävätutkimukseni perusteella nopeimmat suoritukset tulivat 1.- ja 2.luokan
kevätlukukauden kirjojen kanssa: molemmat laskee alle kahdessa
tunnissa. Pisimpään menee oletusarvon mukaisesti 6.luokan
kevätlukukaudella: aikaa minä saan varata siihen reilusti yli 3 tuntia. Kirjojen tehtävien suorittamisen aikana huomasin melko nopeasti, että nopea laskeminen onnistuu, mutta vain vähän aikaa
kerrallaan. Pisin yhtäjaksoinen laskuhetki minulla kesti
melkein 2 tuntia, mutta sen session jälkeen lyhensin huomattavasti
laskuaikoja, koska pää alkoi kuormittua liikaa eikä ajatus
enää rullannut samaan tahtiin. Lisämausteena minulle tuli vieläpä päänsärkyä liiallisesta laskemisesta.
Tämän
tehtävän tärkeimpinä huomioina olivat alakoulun matikan tehtävien
läpileikkauksen hahmottaminen: nyt tiedän tarkemmin mitä asioita
käsitellään milläkin luokalla. Olen
edelleen samaa mieltä kuin olin aiemmin: matikan kirjat ovat
itsessään hyviä harjoituskirjoja, mutta jos halutaan kehittää oppilaiden
matemaattista ajattelua niin siihen tarvitaan paljon
matikan kirjojen ulkopuolista toimintaa ja monipuolisempia tehtäviä.
Olin kuitenkin yllättynyt positiivisesti, miten paljon kirjoissa oli lopulta (yksinkertaisia) ongelmaratkaisutehtäviä. Tehtävä osoittautui pään kestävyyskyvyn kannalta huomattavasti haastavammaksi kuin osasin odottaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti