Viikko 12(+13): Alakoulun matikan kirjojen laskemista

Viime viikolla jäi blogipäivitys väliin, joten maaliskuun lopun kunniaksi tulee tuplapäivitys. Viikolla 12 viikkotehtäväni oli laskea alakoulun matikan kirjat läpi, mutta koska unohdin hakea perjantaina puuttuvat kirjat kotiini niin jouduín jatkamaan tehtävän tekoa myös viikolle 13. Viikon 13 pääviikkotehtävänä oli H(yvän)-M(ielen)-V(iikko), joten matemaattisen viikkotehtävän jatkaminen ei häirinnyt uuden tehtävän suorittamista.

1.luokan alussa oli paljon hienomotorisia harjoitteita.

Matematiikan kirjojen tehtävien teko oli itselleni mielenkiintoinen tutkimustehtävä: halusin saada kokonaiskuvan alakoulun matematiikan tehtävistä ja valitsin tähän Tuhattaituri-kirjasarjan. 1.luokan laskut olivat odotetusti hyvin yksinkertaisia: numeroiden opettelua, hienomotoriikkaharjoitteita sekä yksinkertaisia yhteen- ja vähennyslaskuja. Kevätlukukaudella siirryttiin jo isompiin lukuihin ja lisänä tuli mm. diagrammeihin, kellonaikoihn sekä rahankäyttöön liittyviä tehtäviä. Mielenkiintoinen seikka 1.luokan kirjoissa oli se, että kevätlukukauden osuudessa aikaa meni ainoastaan 1 tunti ja 44 minuuttia, kun syyslukukauden osuudessa kului aikaa lähes 2½ tuntia. Merkittävin ero oli varmaankin se, että syyslukukaudella oli enemmän hienomotorisia harjoitteita ja kevätlukukauden osuudessa oli enemmän laskutoimituksia, joiden laskeminen oli nopeaa. Jätin tekemättä kaikki väritys-, ryhmä-/pari- ja vihkotehtävät, mutta tein mm. koti- ja lisätehtävät.

Numeroharjoittelua tuli 1.luokan kirjoissa tehtyä paljon.

2.luokan kirjoissa harjoiteltiin lukuja 0-100, kymmenylityksiä, allekkain- ja kertolaskua sekä jakolaskuja. Aivan syyslukukauden lopuksi käsiteltiin murtoluvun käsitettä. Kevätlukukaudella lisänä tuli mm. mittaamistehtäviä ja aiemmin opittujen asioiden syventämistä sekä kertaamista. 2.luokallakin kevätlukukauden laskeminen menee nopeammin ja oman tuntuman mukaan syynä on laskutehtävien suurempi määrä.  

3.- ja 4.luokan tehtävissä tehtävien teko hidastuu aiempaa selkeämmin. 3.luokalla mennään vielä maltillisemmin eteenpäin, mutta vähitellen uusina sisältöinä tulee mm. summa, erotus, tulo ja osamäärä-käsitteet sekä laskujärjestys. Lisäksi kerrataan paljon kertotauluja ja syvennetään kertotaululaskentaa suuremmilla luvuilla. Syyslukukaudella opetellaan myös negatiivisia lukuja sekä erilaisia diagrammeja. 4.luokan syyslukukausi loppuu erilaisiin jakolaskuihin (jakojäännös, jakokulma, nolla osamäärässsä...). Kevätlukukaudella tulee tutuksi murto-, seka- ja desimaaliluvut eri laskutapoineen. Näiden lisäksi harjoitellaan eri mittayksiköitä ja siirrytään satoihin tuhansiin sekä koordinaatistoon. Kevään päätteeksi ollaankin jo menossa kohti geometrisia peruskuvioita entistä syvemmin. 4.luokalla aikaa tuhraantuu siis huomattavasti enemmän kuin aiemmilla luokilla ja kevätlukukausi on huomattavasti hitaampi kokonaissuoritus.

Esimerkkisivu 4.luokan kirjasta.

5-. ja 6.luokalla jatketaan eri laskutapojen syventämistä. Peruslaskutoimituksissa mennään selvästi aiempaa syvemmälle ja pitemmälle ja mukaan tulee mm. prosenttilaskuja, lisää geometrisia tehtäviä sekä kappaleita. Jos 4.luokalla meni aikaa laskemiseen, muuttuu 5.- ja 6.luokalla ajankäyttö huomattavasti enemmän erilaisten välivaiheiden merkitsemiseen. Itse olen melko hyvä päässälaskuissa, mutta näillä luokilla ei enää pelkällä päässälaskulla pääse nopeasti eteenpäin vaan välivaiheiden merkintä ja huolellisuus niissä on erittäin tärkeää. Myös sanallisia tehtäviä esiintyy aiempia vuosiluokkia enemmän, joten enää ei pelkällä mekaanisella suorittamisella pärjää.

6.luokalla on jo lennokkaampia tehtäviä kuin aiemmin.

Viikkotehtävätutkimukseni perusteella nopeimmat suoritukset tulivat 1.- ja 2.luokan kevätlukukauden kirjojen kanssa: molemmat laskee alle kahdessa tunnissa. Pisimpään menee oletusarvon mukaisesti 6.luokan kevätlukukaudella: aikaa minä saan varata siihen reilusti yli 3 tuntia. Kirjojen tehtävien suorittamisen aikana huomasin melko nopeasti, että nopea laskeminen onnistuu, mutta vain vähän aikaa kerrallaan. Pisin yhtäjaksoinen laskuhetki minulla kesti melkein 2 tuntia, mutta sen session jälkeen lyhensin huomattavasti laskuaikoja, koska pää alkoi kuormittua liikaa eikä ajatus enää rullannut samaan tahtiin. Lisämausteena minulle tuli vieläpä päänsärkyä liiallisesta laskemisesta.

Tämän tehtävän tärkeimpinä huomioina olivat alakoulun matikan tehtävien läpileikkauksen hahmottaminen: nyt tiedän tarkemmin mitä asioita käsitellään milläkin luokalla. Olen edelleen samaa mieltä kuin olin aiemmin: matikan kirjat ovat itsessään hyviä harjoituskirjoja, mutta jos halutaan kehittää oppilaiden matemaattista ajattelua niin siihen tarvitaan paljon matikan kirjojen ulkopuolista toimintaa ja monipuolisempia tehtäviä. Olin kuitenkin yllättynyt positiivisesti, miten paljon kirjoissa oli lopulta (yksinkertaisia) ongelmaratkaisutehtäviä. Tehtävä osoittautui pään kestävyyskyvyn kannalta huomattavasti haastavammaksi kuin osasin odottaa.