maanantai 29. kesäkuuta 2015

Viikko 26: Guinness World Records-viikko

Kesäkuun lopussa oli vuorossa Guinness World Records-viikko. Viikkotehtäväsuoritukseen kuului testailla erilaisia ennätyksiä ja parhaassa tapauksessa jopa rikkoa niitä. Viikkotehtävästä tuli lopulta erittäin hauska rupeama. Tässä viikkotehtävässä oli kaverit paremmin mukana kuin missään muussa tehtävässä aiemmin. En päässyt ikävä kyllä suorittamaan tehtävää täysillä koko viikkoa, koska lauantaina alkoi viikon mittainen työrupeama Vierumäellä. Viikon aikana tuli kuitenkin vietettyä ennätysyritysten parissa yli 10 tuntia, joten innostus nousi viikon aikana suureksi.

Ennätystä yritin rikkoa klassisessa post-it-lappusuorituksessa.

Maanantai meni etsiessä erilaisia ennätyksiä, joita voisi yksin tai yhdessä kavereiden kanssa rikkoa. Tiistaina alkoi ennätysyritysten teko ja viikon aikana yritimme rikkoa opiskelutoverien Villen, Henun ja Essin kanssa muutamia erilaisia ennätyksiä. Alla on koottuna suurin osa viikon aikana yritetyistä ennätyksistä ja lyhyt koostevideo viikon suorituksista.



WC-paperirullan purkaminen mahdollisimman nopeasti (yksi käsi): 15 sekuntia @ Ville


Ville yritti rikkoa wc-paperirullan purkamisennätyksen, joka oli 9 sekuntia. Ville tekikin erittäin huikean suorituksen ja hänen paras suorituksensa oli lopulta 15 sekuntia. Ville suorituksen arvoa nostaa se, että kyseessä oli erilainen wc-paperirulla kuin ennätyssuorituksessa. Villellä on mahdollisuus rikkoa virallinen GWR-ennätys jos hän vain ottaa käyttöön samanlaisen rullan kuin ennätyssuorituksessa on ollut. Linkki GWR-sivujen suoritukseen: 
http://challengers.guinnessworldrecords.com/challenges/216-fastest-time-to-unravel-a-toilet-roll-one-hand

Villen huikea 15 sekunnin suoritus, respect!

30 sekunnin paripukkihyppely: 27 kertaa @ Lasse & Henu


Viikon aikana testasimme pukkihyppelyn ennätyksen kestävyyttä Henun, Villen ja Essin kanssa. Henun kanssa pääsimme parhaimmillaan 27 hyppyä 30 sekunnissa, joka jäi vielä reippaasti virallisesta ennätyksestä (=34). Pukkihyppelyennätystä piti yrittää perjantaina vielä parantaa, mutta en saanut kaveria yritykseen mukaan, joten tämän ennätyksen parantaminen siirtyi tulevaisuuteen. Minun ja Henun suorituksessa oli vielä paljon hiottavaa, joten luulen että me pystymme ylittämään 30 suorituksen rajan jossain vaiheessa.

Pingispalloja 0,5 litran tuoppiin pöydän kautta 1 minuutissa: 43 kpl @ Henu


Testasimme pingispallojen tuoppiin heittämisennätystä ja tästä tuli lopulta meidän viikon ehdoton suosikkiennätys. Harjoittelimme tätä "lajia" monta tuntia torstaina ja perjantaina ja sama meno jatkuu varmasti tulevaisuudessakin. Minun henkilökohtaiseksi ennätykseksi tuli lopulta 37, mutta Henusta tuli tämän lajin spesialisti: Henu nakutti minuutin aikana parhaimmillaan 43 kertaa pingispallon tuoppiin sisään. GWR-sivujen ennätys on vain 32, joten Henu on tällä hetkellä virallisen valvojan valvontaa vaille maailman kovin pingispallon pompauttaja. Henun suoritusta voi ihailla koostevideon loppupuolella (nopeutettuna).

Pyjamahousut hyppäämällä jalkaan ja pois 30s: 8 kpl @ Lasse

Tein oman sovelluksen ennätyksestä, jossa pitää hypätä alushousujen sisään ja ottaa ne pois 30 sekunnin aikana niin monta kertaa kuin ehtii. Otin alushousujen sijaan pyjamahousut ja suoritin niillä oman ennätykseni. Ennätys pysyi alkuviikon aikana sinnikkäästi 6 suorituksessa/30 sekuntia, mutta perjantaina sain parannettua ennätykseni peräti kahdeksaan! Se oli omalta osaltani kova suoritus. Alushousujen laittamisessa virallinen ennätys on 9, mutta GWR-sivuilla Silvio Sabba on vetänyt 14 kertaa puoleen minuuttiin ja se ennätys odottaa virallista vahvistamista. Omaksi puolustuksekseni voin todeta, että alushousuihin on huomattavasti helpompi hypätä.... Tässä linkki alushousuennätykseen:
http://challengers.guinnessworldrecords.com/challenges/371-most-times-to-jump-into-a-pair-of-underwear-in-30-seconds

1 minuutissa muistilappuja naamaan kiinni: 49 kpl @ Lasse


Yritin klassista muistilappuennätystä perjantaina ja GWR-sivuston mukaan ennätys on 60 muistilappua naamaan minuutissa. En kokenut olevani tässä erityisen hyvä, mutta sain parhaaksi suoritukseksi kahdella yrityksellä 49 muistilappua. Loppukirin aikana niitä putoili muutama, joten eväät parempaan suoritukseen on myös olemassa. Tässä linkki GWR-sivuston ennätyssuoritukseen:  
http://challengers.guinnessworldrecords.com/challenges/220-most-sticky-notes-stuck-on-the-face-in-one-minute

Klassikkotehtävä oli lopulta ihan hauska.

Tähtihyppy 1min: 84 kpl @ Lasse


Tähtihyppy (”star jump”) oli yksin tehdyistä suorituksista suurin suosikki, jota lähdin rikkomaan loppuviikosta. Siinä suorittajan täytyy olla aluksi ylhäällä tähtiasennossa (kädet suorana sivuttain ja jalat haara-asennossa), josta käydään maassa siten, että jalat käyvät melkein yhdessä ja kädet koskettavat jalkojen välissä maata. Tämä on mukava minuutin kestävä kuntoilusuoritus, jonka virallinen GWR-ennätys on 77 suoritusta minuutissa, mutta netissä on video, jossa suorituksia tulee minuutissa 88. Minun viikon paras suoritus oli lopulta 84 tähtihyppyä minuutissa. Tässä suorituksessa kädet kävivät maassa 84 kertaa, joten siltä osin tähtihypyt olivat oikeita ja kädetkin kävivät sivuttaissuunnassa suorassa, joten nyt tarvittaisiin enää viralliset GWR-valvojat paikalle, jotta voisin yrittää tehdä tässä uuden Guinness World Record-ennätyksen. Tässä linkki GWR-sivujen ennätyssuoritukseen: 
http://challengers.guinnessworldrecords.com/challenges/241-most-star-jumps-in-one-minute

Takaperinjuoksu lusikka suussa ja kanamuna lusikassa 100m: 47s @ Lasse


Halusin luoda omanlaisen ennätyksen, jota ei todennäköisesti ole ainakaan kovinkaan monesti yritetty. Juoksin takaperin 100 metriä lusikka suussa ja kanamuna lusikassa. Suoritukseen kuului siis se, että kanamuna on ja pysyy lusikassa koko 100 metrin juoksun ajan. Parhaaksi suoritukseksi jäi lopulta kehnohko 47 sekuntia, mutta aion parantaa tätä ennätystä myöhemmin koska otin kaksi ennätysyritystä hieman liian varovaisesti. Realistinen aika lienee jossain 30-40 sekunnin välissä.

2x50 metrin kärrynpyöräviesti muumitikkari suussa: 53s @ Lasse & Essi


Essin kanssa kokeilimme myös ennenkokematonta ennätystä, jossa ajatuksena oli tehdä 2x50 metrin pariviestinä kärrynpyöriä jatkuvalla liikkeella ja muumitikkari suussa. Tässä saimme kaksi "melko onnistunutta" suoritusta ja paras aika oli 53 sekuntia, mutta tähänkin aikaan saadaan varmasti parannusta kun seuraavan kerran yritämme tätä uudelleen. Tässäkin realistinen aika lienee siellä 40 sekunnin tienoolla. 


Essin kanssa kokeiltiin myös ylitys-alitus 2x30 sekunnin parisuoritusta:
suorituksia tuli yhteensä 19 kappaletta minuutissa.

Tämä viikkotehtävä oli hauska monellakin tapaa. Sain kavereita mukavasti mukaan ennätysyrityksiin ja saimme kokea huikeita onnistumisen kokemuksia viikon aikana. Innostuimme erilaisista ennätyksistä ja monia ennätyksiä ja niiden yrityksiä oli vaikea lopettaa. Henun kanssa heittelimme esimerkiksi pingispalloa tuoppiin torstai-iltana pari tuntia putkeen ja vielä olisi ollut virtaa jatkaa senkin jälkeen. Aion lähettää videoita ja uusia tehtäväehdotuksia virallisille Guinness World Records-tyypeille ja odotan vastausta siitä, ovatko nämä uudet ehdotukset sopivia GWR-maailmaan. Saa nähdä tuleeko vastauksia syksyn aikana. Nettisivujen arvioiden mukaan vastauksissa kestää parisen kuukautta. Joka tapauksessa tämän viikon erilaiset haasteet oli sen verran kivoja, että niiden treenaaminen jatkunee tässä kesän edetessä. Ikävä kyllä kaikista ennätysyrityksistä ei tullut video- eikä kuvamateriaalia, mutta koostevideo kuvastaa melko hyvin koko viikon yleistunnelmaa... :)


Viikko 27: Vierumäkiviikko ("viikkoni murmelina")


Alkavalla viikolla taittuu vuoden puoliväli ja julkaisen viikon aikana puolivuotiskoosteen, jossa käyn läpi vuoden alkupuoliskoa ja sen viikkotehtäviä. Puolivuotiskoosteessa on luvassa myös ennennäkemätöntä materiaalia viikkotehtävistä sekä paljastuksia loppuvuoden viikkotehtävistä. Kun katsoo tätä vuotta tähän mennessä niin ainakin viikkotehtävien osalta tuntuu, että tämä vuosi on ollut erittäin pitkä jo tähän mennessä.

Olen kokonaisen viikon Vierumäellä, joten Vierumäkiviikon lisäksi otan tehtävään lisämausteena  (toisistaan tietämämättömien) Jessen ja Ossin ehdottaman ”Murmeliviikon" (sovellettuna). Tämä ehdotus perustuu ”Päiväni murmelina”-elokuvaan vuodelta 1993, jonka pääosaa esittää Bill Murray. Teen tästä kuitenkin kevyemmän oman version, koska työtehtävieni puolesta en pysty tätä elokuvan tyyppisessä muodossa täydellisesti toteuttamaan. Aion tehdä kuitenkin mahdollisimman paljon samoja asioita samaan aikaan päivittäin. Tätä viikkotehtävää varten katsoin viime perjantaina kyseisen elokuvan, jotta pääsin jo hieman tunnelmaan käsiksi. Katsotaan miten tämä onnistuu, aikataulutusviikosta on varmasti jonkinlaista hyötyä.

Ensi viikolla on siis luvassa puolivuotiskooste, sitä odotellessa mukavaa viikkoa kaikille murmeleille! :)

lauantai 20. kesäkuuta 2015

Viikko 25: Maratonviikko

Juhannusviikolla otin viikkotehtäväksi omien juhannusperinteiden kunniaksi maratonjuoksuviikon. Olen protestoinut suomalaisten tapaturma-altista juhannuksenviettoa vuodesta 2005 alkaen juoksemalla joka juhannus puolimaratonin. Koska nyt tulee 10 vuotta täyteen juhannusprotestiani niin päätin juhlavuoden kunniaksi kokeilla kokonaisen maratonin juoksemista. Edessä oli itselle uusi kokemus, koska en ollut koskaan aiemmin juossut puolimaratonia pitempää matkaa. Viikkotehtäväsuoritukseen kuului maratonin juokseminen sekä siihen valmistautuminen, joka tarkoitti tällä viikolla lähinnä keskittymistä ravinnon ja nesteytyksen huomioimiseen. Pohjatyön itse maratonjuoksulle pyrin tekemään edellisviikolla, kun viikkotehtävänä oli lenkkeilyviikko. Suurimman pohjatyön olen toki tehnyt elämäni aikana pihapelien ja kaikenlaisen palloilun kautta. Sain vinkkejä maratonjuoksua varten isosiskoltani, kavereiltani sekä netistä. 

Toisen puolikkaan hölköttelyä.

Ennakkofiilikset torstai-iltana


Perjantaina oli siis edessä elämäni ensimmäinen maratonsuoritus ja ennakko-odotukset oli etukäteen hieman hankala hahmottaa. Odotin juoksua mielenkiinnolla: halusin nähdä miten hyvin (tai huonosti) jaksan juosta 42,195 kilometrin urakan, kun en ole koskaan aiemmin juossut puolimaratonia pitempää matkaa enkä ole juoksuun valmistautunut kovinkaan pitkäjänteisesti. Mielenkiinnolla odotin myös millaisia tuntemuksia juokseminen herättää. Puolimaratonsuoritukset ovat menneet pääsääntöisesti mukavasti ja monena vuonna minulla olisi ollut reilusti voimia ja energiaa lähteä juoksemaan pitemällekin. Missä vaiheessa vauhti hidastuu ja jaksanko juosta loppuun asti? Kävin juoksemassa torstai-iltana 3,5 kilometrin testijuoksun ja juoksu kulki hyvin, vaikka penikoissa tuntuikin pientä painetta ja alkuviikolla alkanut kurkkukipu muistutteli olemassaolostaan. Vaikea oli etukäteen ennakoida varsinkaan loppumatkan etenemistä, mutta kivahan tämäkin suoritus on vihdoin kokea, olipa lopputulos sitten hyvä tai paha.

Fiilis oli ainakin ennen lähtöä hyvä.

Elämäni ensimmäinen maraton 19.5.2015


Lähdin elämäni ensimmäiselle maratonsuoritukselle juhannusaattona klo 15.50 ja auringonpaiste oli sopivasti lämmittämässä tunnelmaa. En ollut tehnyt etukäteen lopullista juoksusuunnitelmaa vaan päätin lähteä liikkeelle ja tehdä fiiliksen mukaan juoksusuunnitelman matkan edetessä. Juoksu kulki alussa yllättävänkin kevyesti ja päätin jatkaa tasaisen reipasta vauhtia mahdollisimman pitkälle. Puolimatkaan mennessä ei eteen tullut mars-patukan syöntiä suurempaa ongelmia (en suosittele mars-patukkaa syötäväksi kesken juoksun...), joten jatkoin reipasta vauhtia kääntöpaikalle asti. Olin puolivälissä kellon näyttäessä 1h 35min eli puolimaratonosuus oli mennyt nopeammin kuin esimerkiksi kahden edellisvuoden puolimaratonit. Tämä oli suuri yllätys itselleni, koska aiemman viikon lenkkeilyt eivät tuntuneet yhtä sulavalta ja oletin, että juoksu ei olisi noin kevyttä. Koska olin päässyt puoleen väliin asti noinkin reippaasti, pidin rauhallisen muutamien minuuttien pituisen juoma-, eväs-, some- ja wc-tauon ja jatkoin juoksua kun aikaa lähdöstä oli kulunut 1h 40min.

Puolivälin kääntöpaikka.

Toiselle puoliskolle lähtö ei ollut helppoa, koska jalat olivat ehtineet hieman jumittua tauon aikana mutta jatkoin reipasta juoksua 25 kilometriin saakka. Sen jälkeen laskin keskivauhtia hieman, koska minulla ei ollut kokemusta siitä, mitä seuraavat 15 kilometriä tuo tullessaan niin päätin ottaa hieman rauhallisemmin varmuuden vuoksi. En ole puolimaratonilla tarvinnut vettä kovinkaan paljon ja huomasin nyt maratonilla, että vettä tarvitsee varsinkin loppupuolella. Minä en oikein osannut juoda vettä juoksuvauhdista niin kävelin juomataukojen ajan. Toisella puoliskolla kävelin n. 10 kertaa juomastoppien aikana ja yhden kerran pysähdyin peltomaisemissa nesteenpoistotauolle.

Juoksua toiselta puoliskolta.

Kun huomasin reilun 30 kilometrin kohdalla, että 4 tuntia alittuu ilman totaalista hyytymistä niin otin loppumatkan rauhallisesti ja säästelin voimia viimeiselle 3 kilometrin matkalle. Jälkikäteen ajateltuna hidastelin ehkä hieman liikaa, koska minulla oli vielä maalissakin voimia jäljellä eikä minulla tullut jalkarasituksen lisäksi muita ongelmia juoksun aikana. Lähdin kevyen hölköttelyn jälkeen viimeisille kilometreille kiihdyttämään vauhtia ja yllättävän hyvin sain jalkaa vielä liikkumaan. Viimeiset sadat metrit meni hymyssä suin ja olin erittäin iloinen ja tyytyväinen siihen, että pystyin juoksemaan kokonaisen maratonin loppuun asti näinkin hyvin. Maaliin päästyäni minua hymyilytti paljon ja jälleen oli yksi viikkotehtävä saatu onnistuneesti suoritettua.

Loppuaika: 3h 36min 12s.

5 kilometrin keskivauhdit: 14,0 km/h (0-5km) - 9,4 km/h (35-40km)

Kastelutauko.

Loppuaika oli tyytyväisyyttä aiheuttava tulos. Vaikka virallista aikatavoitetta en itselleni tehnyt niin pidin 4 tunnin rajan alitusta mahdollisena. Juoksun edetessä huomasin jalkojen kulkevan yllättävän reippaasti, joten asetin matkan aikana itselleni tavoitteeksi takaperin juostun maratonin ME-ajan, joka on kiinalaisen Xu Zhenjunin nimissä 3.43.39. Jos olisin uskaltanut juosta rohkeammin ja kävellä vähemmän toisen puolikkaan aikana niin 3h 30min olisi voinut olla hyvin lähellä, mutta tämäkin aika kelpaa enemmän kuin hyvin. 


Voitin takaperinjuoksun ME:n 7 minuutilla! :)

Vaikka sain juostua kokonaisen maratonin ja suuria ongelmia sen aikana ei esiintynyt niin en kyllä aio vähään aikaan juosta kokonaista maratonia uudelleen. Valmistautumiseen ja harjoitteluun liittyvät asiat eivät ole minun juttuni, varsinkaan kun en pidä pelkästä juoksemisesta ihan älyttömän paljon. Minä nautin enemmän siitä, että saa pelata esimerkiksi pallopelejä toisten ihmisten kanssa ja maratonjuoksussa poistuu molemmat asiat. Maratonin suhteen on nyt hieman samanlaiset fiilikset kuin euroviisujen live-kokemuksessa: ainutkertaisena kokemuksena erittäin hieno kokemus, mutta sopii ehkä paremmin muille. Puolimaraton kuuluu minun juhannusprotestiin yhä edelleen niin kauan kunnes juhannus taittuu suomalaisilta ilman hukkumisia. 10 vuotta juhannusprotestiani on täynnä ja protestiin osallistujien määrä on sinä aikana nyt tuplaantunut, kun vanha Järvenpään toverini Ossi liittyi etänä protestiin tänä vuonna juoksemalla 30 kilometrin lenkin eteläisemmässä Suomessa. Kiitos Ossille osallistumisesta! :)

Kuva vuodelta 2009 @ Järvenpää-Tuusula.

Viikko 26: Guinness World Records-viikko


Seuraavalla viikolla yritän rikkoa yksin ja yhdessä kavereiden kanssa joitain Guinness World Records-ennätyksiä. Todennäköisesti emme onnistu mitään niistä rikkomaan, mutta aiomme yrittää rikkoa jotain ennätyksiä. Minä olen osana yhä edelleen yhtä GWR-ennätystä, joka on päässyt jopa kirjaversioonkin: lauloimme 80 000 ihmisen kanssa karaokena "Hard Rock Hallelujah"-biisin Helsingin kauppatorilla v.2006 kun kansa oli kokoontunut juhlimaan Lordin euroviisuvoittoa. Toinen GWR-ennätys olisi toki hieno juttu, mutta tämän viikkotehtävän ideana on enemmänkin kokeilla erilaisia ennätyksiä ja hassutella hyvällä mielellä erilaisten haasteiden parissa. :)

Jaana Pelkosen ja Heikki Paasosen johdolla rikottiin
v.2006 karaoken kimppalaulantaennätys.

maanantai 15. kesäkuuta 2015

Viikko 24: Lenkkeily- ja hole-in-one-viikko (frisbeegolf)

Viikolla 24 alkoi vajaan kahden viikon valmistautumisjakso juhannuksen maratonia varten. Viikkotehtävänä oli vuodelta 2009 tuttu lenkkeilyviikko, jonka tarkoituksena oli lenkkeillä aamu- ja iltalenkit. Tein tämän vuoden versioon pieniä viilauksia eli en käyttänyt viikon aikana pyörää ollenkaan vaan juoksin tai kävelin kaikkialle minne olin menossa itse. Autokyytiä käytin niissä tilanteissa, joissa oli muita ihmisiä mukana ja muiden kannalta ei olisi ollut järkevää odotella sitä, että minä juoksen perässä. Lisähaasteena tässä viikkotehtävässä oli yrittää saada frisbeegolfissa elämäni ensimmäinen hole-in-one.

Viikon aikana odotettavissa oli lenkkeilyä ja iloista mieltä.

Aloitin frisbeegolfin harrastamisen neljä vuotta sitten vuoden 2011 kesäkuussa, kun varkautelainen kaverini Maukka opasti minua lajin pariin. Sen jälkeen olen vaihtelevalla aktiivisuudella ja menestyksellä harrastanut frisbeegolfia. Aktiivisimmat vuodet minulla on ollut 2011-2012, mutta viime kesänä aloin jo hieman kyllästyä frisbeen heittelyyn. Olen ollut pari kertaa lähellä hole-in-one-heittoa, mutta frisbee on pomppinut korista pois ja holari on jäänyt saamatta. Tämän vuoksi halusin lähteä viikkotehtävän lisähaasteen voimin yrittämään elämäni ensimmäistä hole-in-onea. Maanantaina en ehtinyt vielä heittelemään, mutta tiistaina alkoi hole-in-one-jahti ja kauaa ei elämäni ensimmäistä holaria tarvinnut odottaa. Menimme heittelemään Henun kanssa Joensuun kirkkopuistoon tiistai-iltana ja koimme Henun kanssa huikean hienon 10 minuuttisen: ensiksi Henu heitti hole-in-onen ja minä seurasin perässä vain kymmenen minuutin päästä heittämällä elämäni ensimmäisen hole-in-onen kirkkopuiston 2.väylällä! :)

Elämäni ensimmäinen hole-in-one: "Tuolta se kimposi".

Heitto oli komea kuin mikä: se kaarsi korkealta koria kohti ja kimposi korin vieressä olevan puun rungosta koriin ja sinne se pysähtyi. Yllättävän nopeasti saavutetun holariheiton jälkeen ei voinut kuin nauraa. Tämä suoritus oli jälleen osoitus viikkotehtävien voimasta: minulla oli takana neljän vuoden aikana tuhansia heittoja enkä ole aiemmin saanut koskaan hole-in-onea, mutta heti kun tein lisähaasteen viikkotehtävän yhteyteen niin tuli hole-in-one. Eihän tämä holari missään kisassa tullut, mutta toisaalta se ei ollut tavoitekaan. En uskonut ennen viikkotehtävän alkua, että onnistuisin viikon aikana holarissa vaikka kuinka ahkerasti yrittäisin. Oma frisbeegolf-innokkuuteni on taittunut selvään laskuun, mutta kyllähän tuon hole-in-onen kautta tuli ainakin hetkellisesti lisäintoa heittelyyn. Kävin keskiviikkona testaamassa Liperin frisbeegolf-radan ja siellä oli erittäin lähellä toinen hole-in-one, kun kiekko meni senttien päästä korin ketjuista. Oikeastaan ihan hyvä ettei liian helposti tullut toinen hole-in-one: pysyypähän ainutlaatuisuus tässäkin asiassa päällä pitempään.

Liperissä meinasi tulla toinen holari. Kuva ei liityy heittoon.

Viikkotehtävän päätehtävä eli lenkkeily alkoi ihan mukavasti ja maanantain aamulenkillä oli sellainen fiilis, että tästä viikosta tulee ihan mukava. Lopulta viikon aikana mitattua lenkkeilymatkaa tuli yhteensä 76 kilometriä. Siihen kun lisätään viikon aikana tulleet muut kävelymatkat ym. niin viikon kokonaismäärä on lähellä 100 kilometriä. Jouduin hillitsemään omaa lenkkeilyäni loppuviikosta, koska minulla alkoi penikat ärtyä. En halunnut riskeerata omaa juhannuksen maratonsuoritusta, joten lenkkeilin loppuviikon ajan kevyemmin. Aamulenkille lähdöt olivat viikon edetessä yllättävän helppoja, mutta muuten en kokenut erityisen suurta iloa ja intoa juoksemisen suhteen. Juoksu tuntui esimerkiksi hiihtoon verrattuna huomattavasti tylsemmältä ja vaikka luulin, että hiihtoviikon innostuneet fiilikset voisivat palautua mieleeni lenkkeilyn kautta niin ei tässä ihan niin käynyt.

Lenkkiviikko käynnistyi Virroilla aamuauringon lämmössä.

Lenkkeilin viikon aikana sen verran kun oli tarpeen ja olisin tavoitellut 100 kilometriä jos edessä ei olisi seuraavalla viikolla maratonjuoksua. Viikon lenkkeilysuoritusten aikana tuli todettua, että oma juoksukuntoni on heikompi kuin aiemmin aikusikäni aikana. Tämä tieto lisää haastetta tulevaan maratonjuoksuun. Viikkotehtävä oli kuitenkin siihen nähden tarpeellinen, että vaikka en ole tämän vuoden puolella lenkkeillyt juosten kovinkaan paljon, niin sain luotua viikon aikana edes minimaalisen pientä juoksupohjaa maratonia varten. Jos minä innostuin hiihtoviikolla hiihtämisestä uudella tavalla niin lenkkeilyn suhteen tämä tunne jäi kokematta. Toisaalta onnistuin hole-in-onessa (jota en todellakaan etukäteen odottanut), joten tämä viikkotehtävä oli kokonaisuudessaan onnistunut! :)

Tässä ote vuoden 2009 lenkkeilyviikon fiiliksistä: 
Viikon ajan vedin joka päivä vähintään sekä aamu- että iltalenkin, mutta myös varsinkin alkuviikosta vedin myös päivällä ylimääräisiä lenkkejä. Minä en tykkää lenkkeilystä kovinkaan paljoa, mutta viikon aikana totesin että jos lenkkeilen niin lenkkeilen juosten ja mahdollisimman kovalla vauhdilla. Loppuviikon sairastuminen pilasi minun epävirallisen kilometritavoitteen, mutta viikko onnistui siitä huolimatta sillä noudatin orjallisesti aamu- ja iltalenkkirutiineja. Aamulenkki oli erittäin positiivinen ja kiva juttu ja jos vain jaksaisin ja viitsisin ja muistaisin niin sitä voisin tehdä useamminkin. Oli erittäin tunnelmallista ja viihtyisää juosta silmät ummessa syysaamussa. Erittäin mukava viikko, josta jäi todella kiva mieli.


Viikko 25: Maratonviikko


Juhannusviikolla on edessä elämäni ensimmäisen maratonjuoksun aika. Olen protestoinut suomalaista (tapaturma-altista) juhannuksenviettoa vuodesta 2005 alkaen juoksemalla puolimaratonin juhannusviikonloppuisin. Koska nyt tulee tasan 10 vuotta täyteen juhannusprotestointia niin aion (kokeilla) juosta koko maratonin sen kunniaksi. Vaikka olen yleisliikunnallinen tyyppi niin en lenkkeile erityisen aktiivisesti, joten kokonaisen maratonin juokseminen on minulle varmasti riittävän kova haaste suoritettavaksi. Puolimaratonit ovat menneet yhtä vuotta lukuunottamatta yllättävänkin kivuttomasti, mutta koska en ole aiemmin juossut yhtäjaksoisesti puolimaratonia pitempää matkaa niin etukäteen on vaikea arvioida millaiseen suoritukseen minä lopulta pystyn.

Juhannusprotestin puolimaratonin ajat 2005-2014
(pvm, aika, paikka):

21.6.2014: 1h 41min 12s @ Joensuu
22.6.2013: 1h 36min 45s @ Joensuu
23.6.2012: 1h 33min 19s @ Varkaus
25.6.2011: 1h 40min 57s @ Järvenpää-Tuusula
26.6.2010: 1h 34min 34s @ Varkaus
20.6.2009: 1h 40min 12s @ Järvenpää-Tuusula
21.6.2008: n.1h 38min @ Varkaus*
22.6.2007: n.1h 44min @ Varkaus*
24.6.2006: Keskeytys n.10km kohdalla @ Varkaus
26.6.2005: 1h 42min 12s @ Varkaus

* = en löytänyt tuloksia joten tulokset ovat muistikuvien varassa.

Olen saanut isosiskoltani vinkkejä maratoniin valmistautumiseen ravinnon osalta ja aion lukea netistä yleisiä vinkkejä viikon aikana. Näin olen ainakin muilta kuin kokemuksen ja harjoittelun osalta valmis maratonsuoritukseen. Itselle ainoa tavoite on päästä maaliin asti ilman suuria ongelmia. Aikatavoitetta en osaa itselleni määritellä, koska en tiedä minkälaista minun juokseminen on loppupuolella ja miten väsymys vaikuttaa juoksuvauhtiin. Lähden juoksemaan aiempien vuosien puolimaratonvauhtia hitaammin ja pyrin olemaan puolessa välissä jonkin verran alle kahdessa tunnissa. Toisella puoliskolla pyrin pitämään vauhtia mahdollisimman tasaisena loppuun asti. Jos mitään suuria ongelmia ei tule eteen niin minun pitäisi pystyä 4 tunnin alitukseen, mutta koska minulla ei ole harjoitustaustaa pitkistä juoksusuorituksista niin ongelmia saattaa hyvin todennäköisesti tulla eteen. Mielenkiinnolla odotan mitä tästäkin tulee! :)

Kuva vuoden 2009 puolimaratonilta: "Juokseminen on kivaa".

Viimeisten viikkojen viikkotehtävät ovat olleet erittäin mukavia, mutta myös paljon keskittymistä ja aikaa vieviä niin sen vuoksi tämä viikkotehtävä on ”vain” maratonjuoksun suoritus. Aloitan kuitenkin tällä viikolla hieman pitemmän henkilökohtaisen salahaasteen, jonka sisältöä ja luonnetta en paljasta vielä. Tämä haaste on sellainen, jossa minä poistun kauas omalta mukavuusalueeltani. Saa nähdä pystynkö tämän avulla tekemään jotain sellaista, mihin en ehkä muuten pystyisi...

Turvallista juhannusviikkoa kaikille! :)

maanantai 8. kesäkuuta 2015

Viikko 23: Yksipyöräisviikko (+ilman nettiä)

Palasin Suomeen kolmen viikon Wienin reissun jälkeen ja edessä oli heti 8 päivän työkeikka Tuusulan seurakunnan rippikoululeirillä. Matkasimme Virroille, jossa töiden ohessa harjoittelin viikkotehtävänä yksipyöräisellä ajamista ja olin viikon ilman nettiä. En ollut koskaan aiemmin kokeillut yksipyöräisellä ajoa enkä osannut etukäteen arvioida mikä voisi olla realistinen tavoite ja saavutus viikon treenaamisen aikana. Lähdin testaamaan omia kykyjäni tässä asiassa avoimin mielin.

Yksipyöräiseillä ajaminen vaatii thaitoa ja kärsivallisyyttä.

Viikon lyhyt koostevideo löytyy youtubesta: klikkaa tästä! 

Tässä alla on lyhyesti kuvailtuna viikon päivittäinen kehityskulku. Pisin matka kertoo päivän pisimmän polkumatkan pituuden ja onnistuneiden yritysten keskiarvo(arvio) pohjautuu kaikkien niiden yritysten suorituksiin, joissa pääsin pyörän selkään ja liikkeelle.
***
Maanantai: pisin matka 2 metriä, yritysten keskiarvo 0,5 metriä.
Ensimmäisenä päivänä harjoittelin aluksi yksipyöräisen päälle istumista ja avustuksen kanssa liikkumista. Se tuntui erittäin vaikealta alusta asti ja tunsin melko suurta toivottomuuden tunnetta. Päivän pisin matka yhtäjaksoisesti ilman tukea oli loppuillan kolmen polkaisun parin metrin matka. Tässä vaiheessa toivoin, että jos viikon aikana pääsisin edes 5 metriä eteenpäin.
***
Tiistai: pisin matka 15 metriä, yritysten keskiarvo 2 metriä.
Tiistaina harjoittelin sinnikkäästi ilman tukea. Aloin vähitellen pysymään paremmin satulan päällä, mutta kovinkaan pitkälle en vielä päässyt. Lopulta löysin keskivartalolle hyvän asennon ja pääsin pitkän yrityksen jälkeen yhden kerran 15 metriä! Asetin tämän onnistumisen myötä tavoitteeksi 20 metrin ylityksen ja keskiarvon nostamisen 5-10 metriin.
***
Keskiviikko: pisin matka 20 metriä, keskiarvo 5 metriä.
Kolmantena päivänä aloin päästä yhä helpommin satulan päälle ja pääsin keskimääräisesti jo hieman pitemmälle. Kovan ja sinnikkään yrittämisen jälkeen pääsin lopulta omaan pituusennätykseen eli 20 metriin ja sen jälkeen vielä kolme kertaa lähes samoille pituuksille. Tässä vaiheessa pidin 30 metrin ylitystä mahdollisena ja realistisena tavoitteena.
***
Torstai: pisin matka 21 metriä, keskiarvo 7 metriä.
Torstaina jatkoin harjoittelua, mutta jalat alkoivat olla hieman uupuneet ja haarojen välissä oli hieman hiertymiä. Torstaina sain parannettua omaa ennätystäni metrin verran ja keskarvokin nousi hieman, mutta lopulta kehitysaskeleita ei päivän aikana tullut eteenpäin. Pidin silti 30 metriä haastavana, mutta realistisena tavoitteena loppuviikolle.
***
Perjantai: pisin matka 31 metriä, keskiarvo 15 metriä.
Perjantaina koin todellisen ahaa-kokemuksen melko nopeasti kun aloin saada yksipyöräisen hallintaan. Pysyin pystyssä vaikka tasapaino alkoi horjua ja pystyin jo ohjaamaan yksipyöräistä takaisin suoraan, jos olin kallistumassa toiselle puolelle. Taidollisesti olin ottanut uuden askeleen ja lopulta myös pituusennätys meni uusiksi: rikoin 30 metrin rajan metrillä. Pääsin vielä kolme kertaa yli 20 metriä peräkkäin, kun olin tehnyt uuden ennätyksen. Tästä alkoi uudenlainen innostus ja nousu yksipyöräisen suhteen. En osannut sanoa, mille tasolle viikonloppuna pääsen, mutta olin oppinut hallitsemaan pyörää paremmin kuin olisin osannut kuvitella.
***
Lauantai: pisin matka 55 metriä, keskiarvo 20 metriä.
Tiesin jo etukäteen, etten ehdi sunnuntaina juurikaan treenaamaan yksipyöräistä, joten latasin loput paukkuni lauantaille. Oma hallintataito oli kehittynyt huimasti parin päivän aikana, mutta pituutta en saanut lisää heti. Jaksoin kuitenkin sinnikkäästi yrittää ja treenata, vaikka pysähdyin useasti juuri 20-30 metrin välille. Lopulta tuli kauan odottamani jackpot: poljin yksipyöräistä 50 metriä! Suoritus oli niin sulava, että minun oli pakko yrittää parantaa ennätystä ja sainkin kolmella yrityksellä kaksi kertaa parannettua ennätyksen pari metriä kerrallaan ja lopulta ennätykseksi tuli 55 metriä! Siinäkin olisi ollut mahdollisuudet pitemmälle, mutta väistin ehkä hieman turhaan asfaltilla ollutta kiveä.
***
Sunnuntai: pisin matka 56 metriä, keskiarvo 15 metriä.
Sunnuntaina en töiden takia ehtinyt treenata ajamista juuri ollenkaan, mutta alkuillasta kokeilin miltä ajaminen tuntuu ja noin kymmenen yrityksen jälkeen poljin itseni metrin ennätystä pitemmälle. Minua jäi harmittamaan se, etten ehtinyt yrittää pitempää ennätystä, koska aikaa ei ollut enempää.




Olin kokonaisuudessaan erittäin iloinen, yllättynyt ja ylpeä omasta viikon suorituksesta. Varsinkin ensimmäisen kahden päivän jälkeen minulla oli toivoton olo enkä nähnyt mahdolliseksi sitä, että polkisin loppuviikosta monesti yli 50 metriä. Kokeilin vielä maanantaiaamuna ennen kotiinlähtöäni mitä olen viikon aikana oppinut ja silloin sain parannettua omaa ennätystäni uudelle kymmenluvuille: oma yksipyöräisen ajamisennätys on nyt 61 metriä.

Kyllä tässä näyttää vahvasti käyvän niin, että aion hommata itselleni oman yksipyöräisen. Sen verran hauskaa hommaa tuo oli! :)


Lisähaaste: viikko ilman nettiä


Ilman nettiä olemista en pitänyt etukäteen kovinkaan haastavana tehtävänä, mutta oli mielenkiintoista nähdä tuleeko siitä näin älypuhelimen omistajana jonkinlaisia oireita viikon aikana. Lopulta viikko meni alusta alkaen helposti ilman nettiä eikä minkäänlaisia oireita tullut siitä, etten päässyt surffailemaan netissä tai sosiaalisen median parissa. Maanantaina aamupäivällä otin puhelimen pari kertaa käteen katsoakseni onko siihen tullut mitään viestejä tai muita tapahtumia, mutta iltaan mennessä puhelin toimi minulla tekstiviestien ja puheluiden lisäksi ainoastaan kellona. Avasin puhelimesta mobiilidatan viikon jälkeen vasta maanantaina puolen päivän aikaan eli minulla ei ollut edes maanantaina mikään erityinen hinku avata nettiä vaikka olisin sen voinut jo aamulla tehdä.

Tämä lisähaaste osoitti, että ilman nettiyhteyttä pärjää hyvin viikon jos vain ei töiden/koulun takia sitä tarvitse. Oli jopa ihan piristävää olla poissa esimerkiksi sosiaalisen median maailmasta. Tajusin senkin, että jos oma puhelin alkaa polttamaan taskussa liikaa niin sen käyttöä voi helposti hillitä laittamalla mobiilidatan pois.

ps. sain yhdeksi päiväksi viisi isosta mukaan tähän tehtävään ja he kaikki onnistuivat päivähaasteessa hienosti. Siitä respectit Maikille, Teemulle, Wilmalle, Veeralle ja Sonjalle! :)


Viikko 24: Lenkkeilyviikko (+hole-in-one-yritys @ frisbeegolf)


Viikolla 24 alan valmistautumaan juhannuksen maratonsuoritukseen ja otan jo vuonna 2009 toteutetun viikkotehtävän eli lenkkeilyviikon ohjelmaani. Aloitin maanantaiaamun puolen tunnin juoksulenkillä ja viikon aikana lenkkeilen mahdollisimman paljon, jotta saan edes jonkinlaista pohjaa kahden viikon päässä olevaa maratonia varten.

Lisänä tähän viikkoon laitan haasteeksi elämäni ensimmäisen hole-in-onen tekemisen frisbeegolfissa. Monta kertaa se on ollut jo lähellä, mutta vielä en ole sitä saanut. Aion ottaa frisbeet mukaan ja lähteä heittelemään niitä holari mielessä. Jotenkin tuntuu, ettei tämä haaste onnistu, mutta toisaalta minulla oli samanlainen tunne yksipyöräisen kanssa viikko sitten...