Viikko 11: Kasvisruokakokkausviikko

Viikolla 11 otin tehtäväkseni kasvisruokaviikon, joka erosi vuoden 2009 viikosta sen verran, että tein itse ja yhdessä kavereideni kanssa erilaista kasvisruokaa. Viikon tavoitteena oli etsiä ja löytää hyviä kasvisruokavaihtoehtoja, joita voisin vaihtelun vuoksi syödä jatkossakin. Alla on kuvia muutamista viikon ruoka-annoksista ja otoksia viikon ruokamenusta. Kaikkia en muistanut kirjata ylös enkä muistanut niitä enää jälkikäteen. Ne oli kuitenkin juuri niitä ruokia, joita en jatkossa todennäköisesti enää syö. Mielenkiintoinen yhteinen huomio kahdesta kasvisruokaviikosta on se, että molempina vuosina olin kipeänä flunssassa ja kuumeessa. Sattumaa vai ei?

Ei viikkoa ilman makaronilaatikkoa:
tällä viikolla liha korvattin soijarouheella.

Viikon aikana tein ja söin mm. pinaattikeittoa, meksikolasita kasvismaissihöystöä riisin kera, soijamakaroonilaatikkoa, fenkolipastaa, kasvispizzaa, kasviskaalilaatikkoa ja kasvispastaa.. Söin viikon aikana normaalia suurempia annoskokoja sekä enemmän leipää ja salaattia. Kasvisruoka ei edelleenkään täyttänyt samalla tavalla omaa ravinnontarvettani kuin liharuoka, mutta se ei ollut mikään yllätys.

Torstaina teimme opiskelutoverini Tommin erityisherkkua:
fenkolipastaa

Viikon aterioista suosikkejani olivat omatekoinen kasvispasta, mummon tekemä kasviskaalilaatikko ja torstaina opiskelutoverini Tommin kanssa tehty fenkolipasta. Perjantaiset kasvispastan lisukkeena olleet sämpylät onnistuivat hyvin ja sopivat mainiosti kasvispastan lisukkeeksi. Yliopiston kasvisruokavalikoima oli viikon aikana ihan hyvää, mutta ei siellä ollut yhtään suurta suosikkiruoaksi noussutta ateriaa.

Perjantaina tein sämpylöitä ja erittäin onnistuneen kasvispastakokonaisuuden.

Viikon aikana minusta ei tullut kasvissyöjää eikä kovinkaan suurta kasvisruokafania, mutta kyllä minä jo tänä maananataina yliopiston ruokalaan mennessäni katsoin mitä kasvisruokaa oli tarjolla. Tätä en ollut aiemmin tehnyt, koska en ole pitänyt sitä itselleni vaihtoehtona. Viikko oli kuitenkin jälleen normaalista arjesta poikkeava ja ihan mukavaa oli syödä erilaisia ruokia, joten tämäkin tehtävä menee onnistuneiden tehtävien joukkoon.

Viikko 12: Alakoulun matikan kirjat läpi viikossa

Minulla alkoi viime viikolla luokanopettajaopintojeni kolmas harjoittelujakso. Viikkotehtävien sisällössä aion huomioida harjoittelun päällekkäisyyden ja tällä viikolla otin itselleni tutkimuksellisen haasteen: lasken alakoulun kaikkien luokkien (1.-6.) matematiikan kirjat läpi tämän viikon aikana. Tämä tehtäväidea on ollut itsellä mielessä jo pitkään ja sopii mainiosti juuri tähän viikkotehtävävuoteen.

Maanantai alkoi 1.luokan hienomotoriikkaa vaativilla tehtävillä.

Valitsin tehtävän suoritukseen ”Tuhattaituri”-kirjasarjan. Viikon aikana saan hyvän läpileikkauksen alakoulun matematiikan sisältöihin ja kyseiseen kirjasarjaan. Kellotan omat laskuaikani ja vertailen samalla eri vuosiluokkien tehtävien suorittamiseen kulunutta aikaa. Tämä tuntuu itsestäni hyvin mielenkiintoiselta viikolta, josta on jotain hyötyä varmasti tulevassa ammatissani. Etukäteen minulla ei ole mitään realistista arviota miten kauan alakoulun matematiikan kirjojen laskemisessa menee, mutta koska tämä on viikkotehtävänä niin mitä tahansa se vaatii: olen minä sen ensi maanantaihin mennessä selvittänyt jos mitään dramaattista ei tapahdu.

Aurinkoista viikkoa kaikille! :)

Viikko 10: Mojiton superviikko!

Mojito pääsi viettämään tapahtumarikkaan superviikon.

Viikko 10 oli eräänlainen juhlaviikko: sain Mojito-koirani Joensuuhun viime sunnuntaina takaisin ja Kontiolahdella alkoi keskiviikkona ampumahiihdon MM-kisat, jotka tuovat Joensuun alueelle lisää vilskettä parin viikon ajaksi. Viikkotehtävänäni oli viettää Mojiton kanssa superviikko eli tehdä Mojiton viikosta normaalia kivempi ja jännittävämpi. Viikon alkajaisiksi tuunasin Mojitolle petirakennelman, jossa Mojito voi katsella ikkunasta ulos ja nukkua. Mojito ei alkuviikolla ymmärtänyt sen tarkoitusta, mutta viikon loppupuolella Mojito nukkui jo uudessa pedissään.

Mojiton uudesta petirakennelmasta pystyy kurkkimaan myös ulos.

Viikon aikana kävimme moikkaamassa sekä Mojiton ihmis- että koiratuttuja ja lenkkeilimme pitkiä lenkkejä tutuissa maisemissa. Mojito oli innoissaan kun pääsi taas parin kuukauden tauon jälkeen tuttuihin lenkkimaisemiin haistelemaan tuoreita hajuja. Mojito kävi moikkaamassa mm. hyvää (taistelu)kaveriaan Mikiä, jonka kanssa Mojito ei saa hetkeäkään rauhaa. Tällä kertaa Mojito oli aiempaa leikkisämmällä päällä, kun Miki juoksi nuoruuden innolla Mojiton perässä. Mojito pääsi viikon aikana myös harjoittelemaan vanhoja ja uusia kotiagilitytemppuja. Mojito ei niistä aluksi innostunut, mutta pienen rohkaisun ja palkitsemisen kautta temput alkoivat luonnistumaan ja kiinnostamaan enemmän.

Mojito kävi moikkaamassa viikon aikana mm. Mikiä.

Mojito pääsi seuraamaan myös ampumahiihdon MM-kisoja Kontiolahdelle. Alun perin tarkoituksena oli käyttää Mojitoa ainoastaan torstain sekaviestissä, mutta koska Mojito pärjäsi niin hienosti latukatsomossa, päätin ottaa Mojiton mukaan myös lauantain ja sunnuntain kilpailuihin. Jo torstaina Mojiton läsnäolo kisakatsomossa herätti ihailua ja Mojito nautti saamastaan huomiostaan paljon. Itse MM-kisaladulla sekaviestin perusteella nousi odotukset myös MM-kisojen suomalaismenestystä kohtaan: Kaisa oli todella hyvässä iskussa niin ladulla kuin ampumapaikallakin.

Kontiolahden MM-latukatsomo tuli meille tutuksi viikon aikana.

Kaisan ja muidenkin suomalaisten menestys jäi kuitenkin lopulta viikonlopun kisoissa vaisuksi eikä mitalijuhlia saatu viettää. Mojiton superviikko sai puolestaan lauantaina lisämaustetta, kun Mojitoa kuvattiin YLE:n toimesta yleurheilun instagramiin sekä facebook-sivuille ja tv-kameratkin bongailivat Mojitoa pariin otteeseen. Lopulta myös minä ja opiskelukaverini Laura pääsimme Mojiton siivellä YLE:n suoraan tv-lähetykseen, kun meitä näytettiin juuri ennen naisten pikakilpailun starttia suorassa lähetyksessä noin kymmenen sekunnin ajan. Näin Mojito oli huomioitu valtakunnallisella tasolla superviikon lauantaina. 

Mojito pääsi superviikon kunniaksi suoraan lähetykseen.

Mojitolla oli kaiken kaikkiaan normaalia vilkkaampi ja virikkeellisempi viikko, joka huipentui lauantain tv-esiintymiseen. Mojito näytti nauttivan siitä, ettei tarvinnut pyöriä pelkästään kotikulmilla, vaan pääsi näkemään vanhoja ja uusia tovereita sekä vaeltamaan myös MM-kisamaisemissa. Sisäagility ei innostanut Mojitoa niin paljon kuin etukäteen ajattelin. Tästä on hyvä jatkaa Mojiton kanssa kevättä kohti! :)

Mojito kävi hengailmessa myös torilla suden kanssa.

Viikko 11: Kasvisruokakokkausviikko

Viikolla 11 on vuorossa vanha klassikkoviikkotehtävä vuodelta 2009, mutta jälleen hieman mukautettuna. Syön viikon ajan pelkästään kasvisruokaa, mutta lisänä teen itse uudenlaisia kasvisruokakeitoksia. Viikon ”mentorina” toimii opiskelutoverini Jesse, joka on ollut kasvissyöjänä hieman yli kolme vuotta. Hän antoi minulle etukäteen vinkkejä, mitä voisin tällä viikolla kokeilla. Yliopistolla syön lounaana kasvisruokavaihtoehtoja ja kotona teen päivälliseksi omin kätösin kasvisruokaa. Toivotaan että viikon anti on mahdollisimman maukasta ja ravitsevaa! :)

Maanantaina yliopistolla oli tarjolla meksikolaista maissi-kasvishöystöä.

Aurinkoista ja ravitsevaa viikkoa kaikille! :)

Viikko 9: Kiroiluehkäisyä lusikalla

Viikkotehtävänä viikolla 9 pyrkimykseni oli vähentää ihmisten kiroilua (kevyen) rangaistuksen kautta: kun joku ihminen minun läheisyydessä (itseni mukaan lukien) kiroili tai käytti rumaa kieltä, löin kyseistä henkilöä lusikalla. Lusikkaiskun tarkoitus oli siis pyrkiä vähentämään ihmisten kiroilua ja puhdistaa kielenkäyttöä. Ensimmäisen päivän aikana päätin rajata suorituksesta pois kaikki tuntemattomat sekä sellaiset ihmiset, joiden huumorintaju ei välttämättä tämän viikkotehtävän luonnetta kestä. Viikkotehtävieni on tarkoitus olla myönteisesti omaan sekä muiden arkeen vaikuttavia, eikä toisten ärsyttäminen kuuluu siis tehtävien tarkoitusperiin. Tämän vuoksi rajasin viikkotehtävän osallisuuden vain itselle tuttuihin ja tehtävään myönteisellä/neutraalilla tavalla suhtautuviin henkilöihin.

Lusikat olivat valmiina viikon tärkeään tehtävään.

Viikon aikana jouduin lyömään muita ihmisiä yhteensä reilusti yli 100 kertaa. Itse jouduin ottamaan vastaan iskuja ainoastaan maanantaina, jolloin olin erityisen väsynyt edellisviikon jäljiltä. Viikon muut päivät menivät puhtaammin. Eniten ihmiset kiroilivat/käyttivät rumaa kieltä isossa porukassa ja väsyneessä tilassa. Siinä oli kaiketi kaksi yleisintä yhdistävää tekijää. Viikkotehtävä ja ”lusikkapelko” vaikutti viikon edetessä ympärilläni oleviin ihmisiin pääsääntöisesti myönteisesti eli kiroilu väheni viikon kuluessa. Muutamien ihmisten kiroilu on niin merkittävä osa puhetta, ettei lusikka ehtinyt viikon aikana muuttaa puhetta näiden henkilöiden kohdalla puhtaampaan suuntaan. Yhden toverin (=”Antti”) suhteen kävi niin, että lusikka lisäsi hänen kiroiluaan viikon aikana. Viikon edetessä mietin pitäisikö tätä jatkaa vielä hieman pitempään, mutta päätin lopettaa tämän viikon mittaisen rupeaman, jotta jokainen voi puhua siten miten itse kokee luonnolliseksi. Haastetta viikkotehtävään toi se seikka, että on olemassa paljon sellaisia sanoja, joiden kirosana-arvo on kyseenalainen. Käytin viikon aikana omaa harkintaa tilannekohtaisesti tai pohdin yhdessä muiden kanssa kirosanojen luonnetta ja sitä mitkä ovat kirosanoja ja mitkä ei ole.

Viikkotehtäväidean alkulähde (MikkoA) lainasi minulle
tehtävän suorittamista varten apuvälineen.

Viikon aikana oli mielenkiintoista huomata, miten omat korvat alkoivat reagoida normaalia voimakkaammin kirosanoihin. Normaalien arkitilanteiden lisäksi esimerkiksi televisiossa kuuluneet kirosanat iskivät korvaan normaalia selkeämmin. Tämä oli tarpeeksi kevyt viikko tähän väliin, eikä vaatinut minulta kovinkaan suurtaa ponnistelua vaikka iskuja tuli jaettua paljon. Viikon anti ei ollut kovinkaan suuri, mutta muutamat henkilöt saivat todeta viikon aikana, että he kiroilevat yllättävän paljon. Muutamalla henkilöllä oli vaikeuksia keskustella ”normaalisti” minun läheisyydessä, kun ei saanut käyttää tehostesanoja omassa puhessaan. Viikon yleisin kirosana alkoi v-kirjaimella, joka ei ollut lopulta suuri yllätys. Kaikesta huolimatta tämä oli ihan hauska viikkotehtävä! :)

Viikko 10: Mojiton superviikko!

Viikolla 10 olemme siirtyneet vuodessa 2015 jo maaliskuun puolelle. Sain Mojito-koirani takaisin Joensuuhun, joten päätin ottaa Mojiton paluun kunniaksi uuden viikon viikkotehtäväksi Mojiton superviikon. Se tarkoittaa sitä, että Mojito saa tällä viikolla erityisen paljon huomiota ja kaikenlaista kivaa tekemistä arkeensa. Aion mm. käydä moikkaamassa Mojiton koirakavereita, harjoitella agility-temppuja kotikonstein sekä tehdä kaikkea muuta jännää mitä eteen tulee. Mojito pääsee seuraamaan myös tällä viikolla alkavia Kontiolahdella pidettäviä ampumahiihdon MM-kisoja ladun varresta, joten Mojiton voi parhaassa tapauksessa bongata MM-lähetyksistäkin.

Mojitolla on edessä todellinen superviikko :)

Helmikuun viikkotehtävien koontia ja vertailua vuoteen 2009

Helmikuun ensimmäinen kokonainen viikko oli kevyt korttitaloviikko, jonka suoritus oli lopulta minimitavoitteen mukainen eli sain yhden korttipakan korkuisen korttitalon valmiiksi. Kyseinen viikko oli tarpeellinen "väliviikko”, koska tammikuussa oli tullut viikkotehtävien kautta rasitettua itseäni jo melko paljon. Vuonna 2009 samaan aikaan minulla oli yltiöpositiivisuusviikko, joka epäonnistui sairastumisen ja väsymyksen takia: en pystynyt olemaan yltiöpositiivinen koko viikkoa. Ilman epäonnistumista vuosi 2009 olisi vienyt tämän vertailun edukseen, mutta nyt piste meni tälle vuodelle.

Viikolla 7 seikkailin lähes 95% ajasta kodin ulkopuolella ja se oli tähän mennessä tämän vuoden ehdottomasti jännittävin, haastavin ja mielenkiintoisin viikko. Vuonna 2009 kirjoittelin fanipostia seitsemälle eri henkilölle ja se oli muuten mukava viikkotehtävä, mutta en saanut keneltäkään koskaan vastausta faniposteihin... :( Tässä viikkovertailussa piste meni jälleen vuodelle 2015.

Viikko 8 oli vuonna 2009 lihaskuntoviikko, joka ei paljon suuria elämyksiä tarjonnut. Toista maata oli tämän vuoden ”noppa ratkaisee”-viikko, jonka aikana minun viikkoni muuttui nopanheiton kautta muutamaan otteeseen ”hieman” eri suuntaan kuin mitä se olisi mennyt ilman noppaa. Lihaskuntoviikon tylsyys ja noppaviikon oma tehtävän suoriutumisaste ratkaisivat tämän viikon voiton selvästi vuodelle 2015.

Viikon 9 vertailussa olivat toisiin ihmisiin pääsääntöisesti kohdistuneet viikkotehtävät: vuonna 2009 toimin muiden ihmisten palvelijana ja tänä vuonna pyrin ehkäisemään ihmisten kiroilua lusikan avulla. Jouduin vuonna 2009 siirtämään palvelusviikon myöhempään ajankohtaan, koska olin koko viikon kipeänä ja halusin suorittaa kyseisen viikkotehtävän kunnolla, joten tässäkin vertailussa vuosi 2015 vei voiton.

Kokonaisuudessaan vuoden 2015 helmikuun viikkotehtävät löivät vuoden 2009 vastaavat tehtävät tylysti lukemin 5-0. Näin ollen viikkotehtävävertailun tilanne on tällä hetkellä selvästi vuoden 2015 eduksi 9-1. Maaliskuussa vuonna 2009 viikkotehtävät olivat seuraavanlaiset: viikko 10 –> kauneudenhoito, viikko 11 –> vain mustiin vaatteisiin pukeutuminen, viikko 12 –> vasenkätisyys, viikko 13 –> venyttelyviikko sekä viikko 14 –> syvällinen tutustuminen facebookiin. Alustavien suunnitelmien mukaan tämän vuoden maaliskuun viikkotehtävät ovat Mojiton superviikon jälkeen kasvisruokakokkausta, lumilinnan rakennusta, alakoulun matikan kirjat läpi viikossa sekä paastoviikko. Tällä hetkellä näyttää vahvasti siltä, että vuosi 2015 nousee huomattavasti vuoden 2009 edelle tehtävävertailussa. Vielä on kuitenkin 43 viikkoa jäljellä.

Tässä vielä viikkotehtävävertailu helmikuun osalta:

Viikko 6: Korttitaloviikko > Yltiöposiviitisuus (epäonnistui)

Viikko 7: Salaviikko: ”Elämää kodin ulkopuolella” > Fanipostia joka päivä eri julkkikselle

Viikko 8: Noppa ratkaisee > Lihaskuntoviikko

Viikko 9: Kiroiluehkäisy lusikalla > Muiden palveleminen

Superviikkoa kaikille! :)

Viikko 8: Noppa ratkaisee

Viikko 8 toi eteeni arjen päätöksiä "helpottavan" viikkotehtävän, kun heitin kaikki viikon aikana vähänkin harkintaa vaatineet päätökseni nopalla. Kääntäen ajateltuna tein siis normaalisti kaikki asiat, jotka osasin päättää ilman harkintaa. Etukäteen minua mietitytti se, kuinka paljon tällaisia päätöksiä tulee tehtyä päivittäin. Yritin laittaa kaikki päätökset muistiin, mutta jotain noppapäätöksiä saattoi jäädä välistä, varsinkin viikonlopun osalta. Maanantaina tein ainakin 6 päätöstä nopalla, tiistaina 7, keskiviikkona 3, torstaina 5, perjantaina ja lauantaina yhteensä n.20-25 päätöstä. Sunnuntaina en tehnyt enää yhtään päätöstä nopalla, koska silloin meni koko päivä ilman harkintaa omalla painollaan. Yhteensä tein viikon aikana siis lähes 50 erilaista päätöstä nopan avulla. Määrittelin aina ennen heittoa, mitä mikäkin silmäluku merkitsee.

Erityisesti numero 6 teki viikosta erilaisen.

Eniten noppapäätöksiä jouduin tekemään yliopiston ruokalassa, jossa oli menneellä viikolla joka päivä hyviä vaihtoehtoja joista en osannut suoraan valita haluamaani. Merkittävimmät päätökset viikon aikana liittyivät ennakko-oletusten mukaisesti viikonlopun Turun talvipäiviin, jonne kokoontui opettajaksi opiskelevia opiskelijoita ympäri Suomen. Ensimmäinen merkittävä päätös tuli maanantaina, kun minulta kysyttiin halukkuutta toimia Joensuun porukan yhtenä bussivastaavana: en osannut tehdä päätöstä itse, joten noppa ratkaisi asian ja minusta tuli yhden bussin bussivastaava. Loput merkitykselliset päätökset liittyivät talvipäivien erinäisiin tilanteisiin. Ennen talvipäivien futisturnauksen toisen ottelun alkua heitin nopalla sen, yritänkö torjua ensimmäisen vedon vai yritänkö päästää pallon maaliin. Lopulta kävi niin että ensimmäinen veto sujahti jalkojen välistä maaliin. Me voitettiin kyseinen peli lopulta 2-1, mutta noppa toi peliin hieman lisämaustetta. Kaiken kaikkiaan en tässä yhteydessä koe tarpeelliseksi avata liikaa talvipäivien tapahtumia ja sitä miten noppa niihin vaikutti, mutta voin todeta sen, että noppa vaikutti talvipäivien kulkuun huomattavalla tavalla ja minun talvipäivät olisivat olleet ilman noppaa hyvin erilaiset. Tämän voi todeta monet talvipäivillä mukana olleet opiskelutoverini.

Talvipäivillä ei paljon lumesta saatu nauttia,
mutta tapahtumarikas viikonloppu saatiin Turussa viettää.

Lopputulemana tällä viikolla voin todeta, että viikko olisi ollut ilman noppaa monelta osin erilainen. Koska olen luvannut suorittaa koko vuoden viikkotehtäviä ja sitoutunut niiden luonteeseen niin minä jouduin toimimaan nopan osoittamalla tavalla, vaikka noppaa heitettyäni saatoinkin tuntea sydämessäni, että olisin halunnut nopan osoittavan eri silmälukua. Tämän viikon esimerkin myötä pystyin osoittamaan itselleni ja monelle muulle, että olen todella sitoutunut tähän viikkotehtävävuoteen, vaikka se vaatisi kovaa venymistä ja omalta mukavuusalueelta poistumista.

Pääsin kiipeämään vanhan kunnon Posankan selkään.

Oli mielenkiintoista viikon aikana havaita nopanheiton yhteydessä mitä oikeasti haluaa, koska koin viikon aikana muutamia pistoksia sydämessä kun en osannut omasta mielestäni päättää mitä haluan vaan jouduin heittämään päätöksen nopalla. Noppa toimi siis eräänlaisena rehellisten fiilisten todentajana. Viikosta jäi hieman ristiriitaiset fiilikset, mutta tulipahan tästäkin viikosta normaalia viikkoa erilaisempi. Sehän on yksi syy miksi minä näitä viikkotehtäviä teen.

Viikko 9: Kiroiluehkäisyä lusikalla

Alkaneella viikolla aion pyrkiä vaikuttamaan ihmisten kiroiluun ja rumien sanojen käyttöön lyömällä lusikalla jokaista, joka minun läheisyydessä kiroilee ja käyttää rumia sanoja. Maanantaina sain jo parikymmentä lusikkaiskua toimitettua perille. Väsyneenä ihmisten kielenkäyttö näyttää muuttuvan hieman karkeammaksi.

Lusikat ovat valmiina, oletko sinä?

Tämän viikkotehtäväidean sain opiskelutoverini Mikon esittelemän komediallisen youtube-videon avulla, jossa "maailman hitain murhaaja" yrittää tappaa lusikalla. Videon innoittamana päätin pyrkiä vaikuttamaan ihmisten kielenkäytön puhtauteen viikon ajan. Alla on linkki kyseiseen videoon:

"The Horribly Slow Murderer with the Extremely Inefficient Weapon by Richard Gale"

*********************
Loppuun vielä hieman paljastusta lähiviikkojen viikkotehtävistä:
- Mojiton (=koira) superviikko, lumilinnaviikko, kasvisruokakokkausviikko, alakoulun matikan kirjat läpi viikossa...

Mukavaa ja kielenkäytöltä puhdasta viikkoa kaikille! :)

Viikko 7: Salaviikko ”elämää kodin ulkopuolella”

Viikolla 7 toteutin tähän mennessä vuoden haastavimman viikkotehtävän. Viikon alkuperäinen tarkoitus oli sellainen, että saan olla viikon aikana kotona ainoastaan klo 0.00 – 10.00 välisenä aikana, mutta viikon aikana kuitenkin yhteensä maksimissaan 10% ajasta eli 16 tuntia 48 minuuttia. En osannut arvata viikon alkaessa sitä, minkälaiseksi tämä viikko lopulta muotoutuu, joten päätin pitää noista kahdesta asiasta kiinni, mutta tarkentaa viikon muuta kulkua tilanteen vaatimalla tavalla. Tavoitteena oli myös olla jäämättä tehtävän luonteesta kiinni, koska en kertonut tehtävän ideaa etukäteen kenellekään.

Reput odottivat jo sunnuntai-iltana alkanutta matkaa eteisessä jännittyneenä.

Viikon kulku

Ennakoin vuoden ensimmäistä salaviikkotehtävää jo sunnuntaina, kun menin opiskelukaverini Henun luokse katsomaan jalkapallon Afrikan mestaruuskisojen finaalia Norsunluurannikko – Ghana ja jäin ottelun jälkeen sinne yökylään. Matsi oli oikein oivallinen tekosyy aloittaa salatehtäväviikko.

Maanantaiaamuna lähdin Henun luota kohti viikon kestävää seikkailua.

Maanantain puolella en ollut lopulta sekuntiakaan kotona vaan vietin aikaa yliopistolla, kirjastolla, kaupungilla ja ABC:lla. Koska en ollut osannut ennakoida tarpeeksi viikon etenemistä ja mitä kaikkea tavaraa tarvitsen viikon aikana niin päätin käydä nukkumassa maanantain ja tiistain välisen yön kotona ja hakemassa loppuviikon aikana tarvittavia tavaroita mukaani, ettei minun tarvitsisi käydä kotona kovinkaan usein. Viikon ainoa pitkä pätkä kotona vei kokonaisuudessaan minulta 7 tuntia 33 minuuttia: siihen kuului yöunet sekä tavaroiden pakkaaminen.

Kävin maanantai-iltana herkuttelemassa ABC:lla kerrosaterian merkeissä.

Tiistaina kotoa poistuttuani nostin omaa tavoitettani: käyn kotona ennen ensi viikkoa ainoastaan jos on pakko. Tiistai menikin oikein mukavasti mm. yliopiston, urheilun, kaverin luona vierailun sekä muun hengailun merkeissä. Yö menikin tällä kertaa mukavasti oman kodin ulkopuolella ja tähän vaadittiin salamyhkäistä oveluutta, etten vain jää kiinni tehtävän luonteesta. Keskiviikko oli etukäteisodotuksiltaan todella haastava, koska edessä oli pitkä päivä ja yö: aamulla menin yliopistolle tekemään koulujuttuja, jonka jälkeen kävin Areenalla ja iltapäivää vietin luennolla. Ilalla oli vuorossa yliopiston talvirieha, jossa olin pitämässä luokanopettajaopiskelijoiden ainejärjestön Popsin rastia. Talviriehan jälkeen ilta jatkui yliopistolla, josta siirryttiin JetSetin kautta Ilonaan. En ollut etukäteen miettinyt mihin menen yöksi ja se oli mukava lisähaaste tähän iltaan. Lopulta päädyin Dollyn kautta nukkumaan jälleen kodin ulkopuolelle opiskelukaverini luokse. Jälleen oli yksi yö mennyt yllättävän sulavasti ohi viikkotehtäväsuorituksenkin osalta.

Torstain puolella en käynyt myöskään kotona ollenkaan, mutta perjantaina jouduin käymään kotona hakemassa täydennystä koko viikon mukana olleeseen laukkuuni ja pesemässä pyykkiä, koska lauantaina oli edessä matka Kuopioon pelireissulle. Samalla kävin hakemassa pipolätkäpelejä varten luistimet, että pääsin ulkojääpeleille itsekin mukaan. Lauantaiaamuna pyörähdin kodin puolella hakemassa kuivumassa olleet pyykit. En uskaltanut pyytää pyykinpesuapua keneltäkään ettei epäilykset tehtävän luonteesta ala kasvamaan oikeaan suuntaan.

Torstai-iltana jouduin seikkailemaan ympäri kaupunkia,
kun alkuperäiset suunnitelmat menivät puihin.

Viikonloppu oli etukäteen tehtävän kannalta helpoin: koko lauantainen ystävänpäivä meni Kuopion Studentialla valmennushommissa ja olin jo aiemmin tammikuussa sopinut, että käyn moikkaamassa pelien jälkeen kaveriani ja jään siitä mummon ja ukin luokse yöksi. Palasin Kuopiosta takaisin Joensuuhun sunnuntai-iltana ja bussista hypättyäni kävin kaverin luona kahvilla ja siitä siirryttiin futsal-peleille. Futsalin jälkeen oli enää 4 tuntia kulutettavana aikaa kodin ulkopuolella. Koska olin viikon aikana viettänyt luppoaikaa ABC:lla niin suuntasin vielä pienen mutkan kautta Siihtalan ABC:lle koostamaan tätä blogikirjoitusta. Jouduin futsal-vuorolta lähtiessäni ohjaamaan harhaan opiskelutovereitani, kun en lähtenytkään pelien jälkeen suoraan kotia kohti. Saavuin kotiin lopulta klo 0.19 maanantain puolella ja fiilis oli melko helpottunut, mutta tyytyväinen: tämä oli erittäin mielenkiintoinen ja omalta osaltani onnistunut viikko! :)

Viikon suoritus eli kotona vietetty kokonaisaika: 

9 tuntia 53 minuuttia.

Salaviikko muiden näkökulmasta

Tämä viikkotehtävä oli itselleni hyvin jännittävä ja mielenkiintoinen: eräänlainen hyppy tuntemattomaan. Viikon aikana osa kavereista ja tutuista yritti selvittää mikä viikkotehtävän idea on. Pyrin välttämään kiinnijäämistä, mutta en peitellyt kokonaan tätä tehtävää vaan yritin antaa muutamia vinkkejä arvaajille. Selkeimmät merkit olivat mm. koko viikon mukana kulkenut iso Puman laukku ja parran kasvatus. Instagramiin lisäilin joka päivä kuvan, joka liittyi omalla tavallaan tehtävään. Lopulta IG-kuvat johtivat monet harhaan, koska kuvissa näkyi enimmäkseen ruokaa (Hesburger, ABC, Dolly...). Suurin osa arvailijoista veikkasi, että minulla on joko roskaruokaviikko tai että vietän aikaani ABC:lla. Söin toki viikon aikana aika paljon roskaruokaa ja vietin aikaani ABC:lla (itseasiassa jopa enemmän kuin kotonani), mutta ne olivat vain osana viikkotehtävän suorittamista. Sain viikon aikana hieman näkemystä siitä, millainen myöhemmin vuoden aikana mahdollisesti eteen tuleva "Viikko ABC:lla"-viikko tulee olemaan.

ABC:lla oli sunnuntai-iltana hiljaista,
kun saavuin viettämään viikon viimeiset tunnit kodin ulkopuolella.

Jouduin viikon aikana kiertelemään omia sanomisiani ja vaihtamaan puheenaihetta, jos arvaukset alkoivat liikkua liian lähellä oikeaa. Muutamat henkilöt arvuuttelivat viikon aikana oikeaan suuntaan meneviä arvauksia, mutta haluan antaa suurimman kunniamaininnan opiskelutoverilleni Veikolle, joka arvasi tehtävän oikein jo torstaina instagram-kuvien perusteella:

”Hmm. Toi on Kajannon päiväpeitto. Et saa käydä kotona, etkä myöskään kertoa siitä kellekkään?”

Tästä kuvasta Veikko teki oikean arvauksen.

Veikon suorituksen arvoa nostaa se, että Veikko oli Moskovassa sunnuntaihin asti eikä ollut voinut tarkkailla minun toimintaa ”livenä”. Veikko ansaitsee oikeasta arvauksesta perinteisesti muumitikkarin, onnea Veikko! :)

Sain vihdoin puuttuneet muumitikkarit Callelta korkoineen takaperinkävelyviikon
suorituksesta yli vuoden myöhässä, joten eiköhän yksi niistä kuulu Veikolle.

Viikkotehtävän fiilikset

Täytyy rehellisesti myöntää, etten sunnuntaina Henun luokse lähtiessäni osannut arvailla minkälaiseksi tämä viikko tulee lopulta muotoutumaan. Olin osannut varautua jonkin verran jo tähän viikoon sopimalla tapaamisia eri ihmisten kanssa, mutta muutamat yöt olivat etukäteen täysin vailla nukkumispaikkaa. Haastetta lisäsi se, etten halunnut ”jäädä kiinni”. Siksi jouduin miettimään tarkoin missä vietän yöni ja miten saan sen yöpaikan jäämättä kiinni. Olin varautunut yöpaikan saamattomuuteen laittamalla makuupussin, patjan sekä muutamat tyynyt ja peitot valmiiksi omalla parvekkeella nukkumista varten. Siellä tulikin lopulta vietettyä mm. yksi yö, kun muut suunnitelmat menivät hieman pieleen. Voin myöntää, että kun asettauduin parvekkeelle nukkumaan makuupussiin niin mietin mielessäni, että olen minä tavallaan melko typerä mies. Ulkona nukkuminen oli lopulta mukava kokemus ja oli tosi kiva fiilis herätä aamulla auringonpaistaessa ja lintujen laulaessa uuteen päivään.

Viikon edetessä alkoi väsymys painaa, kun yöunet jäivät osittain melko lyhyiksi. Fyysisen väsymyksen lisäksi tuli myös lievää henkistä väsymystä, kun en voinut mennä kotiin lepäämään. Toki minulla jäi tavoitteen maksimiajasta melkein 7 tuntia käyttämättä, mutta halusinkin suorittaa tämän tehtävän mahdollisimman hyvin vaikka se vaati aika paljon venymistä niin henkisesti kuin fyysisestikin. Olen kuitenkin yllättynyt siitä, että jaksoin tämän tehtävän näinkin hyvin vaikka en ole enää ihan niin nuori kuin joskus aiemmin.

Sunnuntai-iltana sai suunnata jälleen kotiin rauhassa ja hymyssä suin.

Su-ma-yön kotimatkalla mietin hymyssä suin, että olihan tämä viikkotehtävä aivan huippu juttu! Onnistuin keplottelemaan yöpaikat paremmin kuin osasin odottaa ja jaksoin vetää viikon selvästi etukäteen asetettuja tavoitteita paremmin. Jos tekisin tämän viikkotehtävän uudelleen niin uskoisin pystyväni vieläkin parempaan suoritukseen. Se vaatisi toki parempaa valmistautumista ja enemmän etukäteissuunnittelua sekä yöpaikkojen suhteen samanlaista onnistumista kuin menneellä viikolla. Tämä oli ehdottomasti tähän mennessä vuoden hauskin ja mielenkiintoisin viikko! :)

Gröna kulor.

Viikko 8: Noppa ratkaisee

Viikko 8 tuo arkeeni helpotusta, koska aion päättää noppaa heittämällä jokaisen asian, mikä normaalisti vaatisi harkintaa. Tämä viikkotehtävä helpottaa omaa päätöksentekoa, koska minun ei tarvitse itse tehdä päätöksiä vaan noppa päättää minun puolesta. On mielenkiintoista nähdä miten paljon lopulta tarvitsen noppaa viikon aikana eli kuinka moni asia vaatii normaalisti edes pientä harkintaa. Viikkotehtävän mielenkiintoisuutta lisää se, että lähdemme viikonlopuksi Turkuun kohti opettajaopiskelijoiden valtakunnallisia talvipäiviä. Saa nähdä mitä tämä viikko tuo tullessaan...

Noppa ohjaa minun päätöksiäni viikon ajan.

Viikko 6: Korttitaloviikko

Vuoden kuudes viikko oli tähän mennessä kevyin ja tietyllä tapaa väliviikko. Harjoittelin viikon aikana korttitalon tekemistä pelikorteilla. Väliviikko tuli tarpeeseen, sillä tähän mennessä kaikki viikkotehtävät ovat olleet mukavia, mutta myös melko paljon normaalia arkea ajallisesti rasittavia. Viikon tavoitteena oli saada rakennettua mahdollisimman korkea korttitalo ja tavoittelin vähintään yhden korttipakan korkuista rakennelmaa. Onnistuin tehtävässä juuri ja juuri, kun sain yhteensä 52 korttia pidettyä hetken aikaa kasassa. Kun siinä tehtävässä lopulta onnistuin, en enää jaksanut motivoitua korkeamman korttitalon havitteluun ja ajattelin kerätä voimia varsinkin tulevan viikon salatehtävää varten.

52 kortin torni rakentumassa.

Viikon suurin opetus tapahtui torstaina. Minulla oli ollut takana monella tapaa melko negatiivissävytteinen alkuviikko, jonka aikana oli kertynyt paljon omaa mieltäni ärsyttäviä ja harmittavia asioita. Torstaina sain viikolle lisää turhautumisen aihetta, kun olin tekemässä yliopistolla sähköistä tenttiä ja loppuvaiheessa tenttiä vastaukset katosivat ruudulta ja edessä näkyi tyhjä ruutu. Varmuutta vastausten tallentumisesta ei ollut, joten piti vain odotella tukihenkilön soittoa perjantaiaamuun asti. Lopulta keskeneräinen versio minun vastauksista löytyi, joten toivotaan että se riittää. Tentin jälkeen menin kotiin ja olin erittäin turhautunut koko viikon aikana sattuneisiin asioihin enkä oikein keksinyt miten saisin oman fiiliksen edes vähän vähemmän negatiivisemmaksi. Lyhyiden päiväunien jälkeen aloin seuraamaan alppihiihdon MM-kisoja ja rakentelemaan korttitaloa. Huomaamattani tein näitä kahta asiaa melkein puolitoista tuntia yhtäjaksoisesti. Vasta illalla nukkumaan mennessä tajusin, että minun negatiivinen mieli ja turhautuminen oli kadonnut korttitalon rakentelun aikana. Ilmeisesti noinkin yksinkertaisella tavalla voi saada ajatukset nollattua. Muuten tämä mennyt viikko ei paljon tehtävän puolesta elämyksiä tarjonnut, eikä se ollut tarkoituskaan. Väliviikko sopi hyvin tähän väliin, varsinkin kun viikko oli jo normaalin arjen tasollakin hieman nihkeämpi ja negatiivisempi. Ei minusta mitään korttitaloexperttiä viikon aikana tullut ja oman harjoittelun perusteella ei minusta sellaista kovin helposti voisi tullakaan.

Viikolla 7 lähti ensimmäinen salatehtävä käyntiin.

Tänään alkanut viikko onkin sitten jälleen omasta näkökulmasta haastava ja mielenkiintoinen, koska vuorossa on ensimmäinen kunnon salatehtävä, jonka sisältöä en paljasta muille etukäteen. Toimin viikon aikana tehtävän mukaisesti enkä kerro asiasta muille. Sen verran voin tehtävän luonnetta raottaa, että itselläni on tehtävän suorituksessa suurin merkitys, mutta toisaalta tarvitsen myös muita ihmisiä, jotta tehtävän suorittaminen helpottuu. Nyt maanantai-iltana harmittaa se, että tämä viikko olisi ollut parempi toteuttaa hieman erilaisella viikolla muutamasta syystä, mutta koska olen tähän nyt lähtenyt niin täytyy yrittää selvitä tehtävästä mahdollisimman hyvällä tavalla tämän viikon puitteissa. Saa nähdä pääseekö ympärillä olevat ihmiset jäljille minun salatehtävästä.. :)

ps. viikon 8 tehtävän olen päättänyt jo tässä vaiheessa, joten voin sen jo tässä julistaa: teen kyseisellä viikolla noppaa heittämällä kaikki ne päätökset, joita normaalisti arjessa mietin/harkitsen eli mitä en osaa automaattisesti päättää. Viikon kannalta mielenkiintoisen lisän tuo se seikka, että olemme perjantaista sunnuntaihin Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liiton (SOOL Ry:n) Talvipäivillä Turussa. Saa nähdä miten noppa pyörii viikon aikana ja mihin suuntaan..

Viikko 5: Vaihtoehtoreittiviikko

Muutaman fyysisesti ja ajallisesti haastavan viikon jälkeen halusin ottaa viikolle 5 jotain kevyempää. Päätin valita viikkotehtäväksi opiskelutoverini Jessen kehittelemän viikkotehtävän, jonka perusajatuksena on se, etten käytä liikkumisessa täsmälleen samoja reittejä viikon aikana. Etukäteen viikko tuntui sopivan kevyeltä tähän väliin. Olin väärässä, taas.

Maanantaina lähdin kotoa yliopistoa kohti normaalia reittiä, mutta ajattelin että loppuviikkoa ajatellen kannattaa jo tässä vaiheessa kiertää hieman eri reittiä. Päivän aikana kävin yliopistolla oleskelun jälkeen kotona ja menin vielä illaksi yliopistolle pelaamaan sählyä ja viimeistään siinä vaiheessa tajusin, että tästä tulee haastava viikko: olin käyttänyt jo kaksi lähes normaalia ja helppoa reittiä, enkä saa niitä enää viikon aikana käyttää. Tiistaina jouduin kotoa lähtiessäni miettimään tarkemmin, miten pääsen yliopistolle käyttämättä samoja reittejä. Jouduin kiertämään jo tiistaina sen verran, että matkaan meni pari minuuttia normaalia enemmän. Tiistai-iltana oli vielä yliopiston vieressä Areenalla treenit ja kävin tietenkin kotona päivällä ennen treenejä, joten reittivaihtoehdot alkoivat blokkaantua nopeaan tahtiin. Koko viikko eteni samaan malliin perjantaihin asti ja voin sanoa, että kodin ja yliopiston lähipiiristä kiersin lähes kaikki mahdolliset pienetkin tiet, kujat ja välit, jotta olen voinut kulkea eri reittejä viikon aikana. Normaalisti minulla menee pyörällä n. 10 minuuttia kotoa yliopistolle, mutta perjantaina minulla meni lähes 25 minuuttia. 

Kuvassa keskiviikkopäivään mennessä käytetyt reitit.
Epäonnekseni tallensin vahingossa keskiviikkona Sports Tracker-tallenteen
enkä saanut jatkettua reittitallennusta koko viikon ajalta samaan tallenteeseen.

Perjantaina iltapäivällä lähdimme Joensuusta kohti Hyrynsalmen Ukkohallaa ja umpihankifutiksen MM-kisoja, joten viikonlopun osalta oma liikkumiseni helpottui. Halusin keskittyä peleihin ja hauskanpitoon, joten annoin itselleni mahdollisuuden helpottaa viikkotehtävää. Vaikka päätin, ettei minun tarvitse Ukkohallassa käyttää eri reittejä liikkumisessa niin käytin liikkumisessa lopulta melko paljon eri reittejä. Itse kisoissa käytimme finaaliin pääsyn suhteen täysin uudenlaista reittiä: voitimme ensimmäistä kertaa MM-välierässä rangaistuspotkukilpailun. Finaalissa käytettiin sitten meille aiemmin tuttua kaavaa eli hävisimme MM-finaalin rangaistuspotkukilpailussa ja matkaan tarttui hopeaa, taas.

Hopeapokaali tarttui matkaan Hyrynsalmelta.

Jessen ideoima viikkotehtävä oli etukäteisodotuksia ja -oletuksia jännittävämpi ja antoisampi. Etenin rekkaribongauksessakin pitkästä aikaa, kun löysin Noljakan perältä rivitalon pihasta rekkarin #541, jota olin etsinyt lähes koko alkuvuoden. Kiitos Jesselle tästä ideasta! Jesse on ehdottanut muitakin hyviä tehtäviä vuoden ajalle, joten lisää Jessen ideoita on luvassa jatkossakin.

Löysin yliopiston uudelta käytäväreitiltä klassikkopyörän.

Tammikuun viikkotehtävien vertailua vuoden 2009 tehtäviin

Tammikuu on nyt ohitse ja takana on viisi erilaista viikkotehtävää. Tämä vuosi on alkanut melko mukavasti ja positiivisissa fiiliksissä viikkotehtävien osalta. Jokainen viikko on ollut viikkotehtävien ansiosta hieman erilainen ja jokaisessa tehtävässä on ollut myönteisiä vaikutuksia arjessa jaksamiseen. WC-paperiviidakkoasuntoviikko oli lopulta ihan kiva, vaikka se oli kokenut pientä inflaatiota verrattuna vuoden 2009 ensimmäiseen kertaan, jolloin se oli jännittävämpää ja hauskempaa. Siitä viikosta paremman teki kuitenkin salatehtävänä ollut huomioimistehtävä, jonka myötä huomioin niitä ihmisiä, joita en ole vähään aikaan huomioinut ja kirjoitin kirjeen vanhalla ystävälle, jota en ole nähnyt moneen vuoteen. Menneellä viikolla sainkin vastauksen kirjeeseen ja fiilis oli erittäin hyvä.

Sain vastauksen pari viikkoa sitten lähettämääni kirjeeseen :)

Jooga- ja hiihtoviikot ovat olleet siinä määrin mukavia, että niiden ansiosta olen ottanut molemmat mukaan vapaa-ajanviettooni. Älypuhelimen käyttö on automatisoitunut tammikuun aikana ja olen joutunut toteamaan, että aliarvioin älypuhelimen hyödyllisyyden etukäteen. Kyllä minä edelleen pärjäisin vanhanmallisella puhelimella, mutta erityisesti Sports Tracker ja hyvä kamera ovat jo itsessään niin hyödyllisiä asioita, että älypuhelin on ihan jees. Menneen viikon vaihtoehtoreittiviikko oli etukäteisodotuksiin suhteututtuna positiivisin yllätys ja osoitus, että noinkin yksinkertaisella idealla voi saada arkeen lisämaustetta.

Verrattaessa tämän vuoden alkua vuoden 2009 viikkotehtäviin, on tämä viikkotehtävävuosi lähtenyt huomattavasti paremmilla tehtävillä käyntiin. Vertailun vuoksi tässä on lista molempien vuosien ensimmäisistä viidestä viikkotehtävästä:

Viikko 1: Sukkahousut jalassa-viikko < Älypuhelinviikko

Viikko 2: Kaikkien maailman valtioiden lippujen väritys < Jooga (+tonni viikossa)-viikko

Viikko 3: Tuliliskojen koulutus < WC-paperiviidakkoasunto
Viikko 4: WC-paperiviidakkoasunto > Hiihtoviikko (100km)
Viikko 5: Kasvissyöntiviikko < Vaihtoehtoreittiviikko

Tämän vertailun perusteella tämä vuosi johtaa vuotta 2009 lukemin 1-4, eikä hiihtoviikko jäänyt kovin kauas ensimmäisestä WC-paperiviidakkoasuntoviikosta mukavuudessaan. Helmikuun viikkotehtävät tulevat olemaan vielä sellaisia, joissa huomioin sen, ettei minun Mojito-koirani ole vielä tullut takaisin minulle. Aion helmikuun aikana tehdä sellaisia viikkotehtäviä, joita en pysty tekemään silloin, kun Mojito on minulla. Luvassa on vuoden ensimmäinen suuri salatehtävä, jonka sisältö paljastuu vasta viikon päätyttyä. Lisäksi aion helmikuun kolmannella viikolla tehdä kaikki harkintaa vaativat päätökset noppaa heittämällä. Helmikuun ensimmäinen viikkotehtävä tulee olemaan korttitaloviikko. Kyseessä on ensimmäinen selkeä "väliviikko", joka ei rasita minun arkeani muuten kuin sen verran mitä nyt tulen korttien kanssa touhuilemaan. Saa nähdä miten korkealle pääsen viikon aikana korttien kanssa nousemaan.

Harjoittelin tiistaina Educan kahviossa korttitalorakentelua ja helppoa se ei vielä ollut.

***
ps. blogitekstin muotoilujen kanssa oli harvinaisen paljon ongelmia, joten toivottavasti luettavuus on siitä huolimatta mahdollisimman hyvä. Hauskaa helmikuun alkua kaikille! :)