Palasin Suomeen kolmen
viikon Wienin reissun jälkeen ja edessä oli heti 8 päivän
työkeikka Tuusulan seurakunnan rippikoululeirillä. Matkasimme
Virroille, jossa töiden ohessa harjoittelin viikkotehtävänä yksipyöräisellä
ajamista ja olin viikon ilman nettiä. En ollut koskaan aiemmin kokeillut yksipyöräisellä ajoa enkä osannut etukäteen arvioida mikä voisi olla realistinen tavoite ja saavutus viikon treenaamisen aikana. Lähdin testaamaan omia kykyjäni tässä asiassa avoimin mielin.
Yksipyöräiseillä ajaminen vaatii thaitoa ja kärsivallisyyttä. |
Viikon lyhyt koostevideo löytyy youtubesta: klikkaa tästä!
Tässä alla on lyhyesti kuvailtuna viikon päivittäinen kehityskulku. Pisin matka kertoo päivän pisimmän polkumatkan pituuden ja onnistuneiden yritysten keskiarvo(arvio) pohjautuu kaikkien niiden yritysten suorituksiin, joissa pääsin pyörän selkään ja liikkeelle.
***
Maanantai: pisin matka 2
metriä, yritysten keskiarvo 0,5 metriä.
Ensimmäisenä päivänä harjoittelin
aluksi yksipyöräisen päälle istumista ja avustuksen kanssa
liikkumista. Se tuntui erittäin vaikealta alusta asti ja tunsin
melko suurta toivottomuuden tunnetta. Päivän pisin matka
yhtäjaksoisesti ilman tukea oli loppuillan kolmen polkaisun parin
metrin matka. Tässä vaiheessa toivoin, että jos viikon aikana
pääsisin edes 5 metriä eteenpäin.
***
Tiistai: pisin matka 15
metriä, yritysten keskiarvo 2 metriä.
Tiistaina harjoittelin sinnikkäästi
ilman tukea. Aloin vähitellen pysymään paremmin satulan päällä,
mutta kovinkaan pitkälle en vielä päässyt. Lopulta löysin
keskivartalolle hyvän asennon ja pääsin pitkän yrityksen jälkeen
yhden kerran 15 metriä! Asetin tämän onnistumisen myötä
tavoitteeksi 20 metrin ylityksen ja keskiarvon nostamisen 5-10
metriin.
***
Keskiviikko: pisin matka 20
metriä, keskiarvo 5 metriä.
Kolmantena päivänä aloin päästä
yhä helpommin satulan päälle ja pääsin keskimääräisesti jo
hieman pitemmälle. Kovan ja sinnikkään yrittämisen jälkeen
pääsin lopulta omaan pituusennätykseen eli 20 metriin ja sen
jälkeen vielä kolme kertaa lähes samoille pituuksille. Tässä
vaiheessa pidin 30 metrin ylitystä mahdollisena ja realistisena
tavoitteena.
***
Torstai: pisin matka 21
metriä, keskiarvo 7 metriä.
Torstaina jatkoin harjoittelua, mutta
jalat alkoivat olla hieman uupuneet ja haarojen välissä oli hieman
hiertymiä. Torstaina sain parannettua omaa ennätystäni metrin
verran ja keskarvokin nousi hieman, mutta lopulta kehitysaskeleita ei
päivän aikana tullut eteenpäin. Pidin silti 30 metriä haastavana,
mutta realistisena tavoitteena loppuviikolle.
***
Perjantai: pisin matka 31
metriä, keskiarvo 15 metriä.
Perjantaina koin todellisen
ahaa-kokemuksen melko nopeasti kun aloin saada yksipyöräisen
hallintaan. Pysyin pystyssä vaikka tasapaino alkoi horjua ja pystyin
jo ohjaamaan yksipyöräistä takaisin suoraan, jos olin
kallistumassa toiselle puolelle. Taidollisesti olin ottanut uuden
askeleen ja lopulta myös pituusennätys meni uusiksi: rikoin 30
metrin rajan metrillä. Pääsin vielä kolme kertaa yli 20 metriä
peräkkäin, kun olin tehnyt uuden ennätyksen. Tästä alkoi
uudenlainen innostus ja nousu yksipyöräisen suhteen. En osannut
sanoa, mille tasolle viikonloppuna pääsen, mutta olin oppinut
hallitsemaan pyörää paremmin kuin olisin osannut kuvitella.
***
Lauantai: pisin matka 55
metriä, keskiarvo 20 metriä.
Tiesin jo etukäteen, etten ehdi
sunnuntaina juurikaan treenaamaan yksipyöräistä, joten latasin
loput paukkuni lauantaille. Oma hallintataito oli kehittynyt huimasti
parin päivän aikana, mutta pituutta en saanut lisää heti. Jaksoin
kuitenkin sinnikkäästi yrittää ja treenata, vaikka pysähdyin
useasti juuri 20-30 metrin välille. Lopulta tuli kauan odottamani
jackpot: poljin yksipyöräistä 50 metriä! Suoritus oli niin
sulava, että minun oli pakko yrittää parantaa ennätystä ja
sainkin kolmella yrityksellä kaksi kertaa parannettua ennätyksen
pari metriä kerrallaan ja lopulta ennätykseksi tuli 55 metriä!
Siinäkin olisi ollut mahdollisuudet pitemmälle, mutta väistin ehkä
hieman turhaan asfaltilla ollutta kiveä.
***
Sunnuntai:
pisin matka 56 metriä, keskiarvo 15 metriä.
Sunnuntaina en töiden
takia ehtinyt treenata ajamista juuri ollenkaan, mutta alkuillasta
kokeilin miltä ajaminen tuntuu ja noin kymmenen yrityksen jälkeen
poljin itseni metrin ennätystä pitemmälle. Minua jäi harmittamaan
se, etten ehtinyt yrittää pitempää ennätystä, koska aikaa ei
ollut enempää.
Olin kokonaisuudessaan erittäin iloinen, yllättynyt ja ylpeä omasta viikon suorituksesta. Varsinkin ensimmäisen kahden päivän jälkeen minulla oli toivoton olo enkä nähnyt mahdolliseksi sitä, että polkisin loppuviikosta monesti yli 50 metriä. Kokeilin vielä maanantaiaamuna ennen kotiinlähtöäni mitä olen viikon aikana oppinut ja silloin sain parannettua omaa ennätystäni uudelle kymmenluvuille: oma yksipyöräisen ajamisennätys on nyt 61 metriä.
Kyllä tässä näyttää vahvasti käyvän niin, että aion hommata itselleni oman yksipyöräisen. Sen verran hauskaa hommaa tuo oli! :)
Olin kokonaisuudessaan erittäin iloinen, yllättynyt ja ylpeä omasta viikon suorituksesta. Varsinkin ensimmäisen kahden päivän jälkeen minulla oli toivoton olo enkä nähnyt mahdolliseksi sitä, että polkisin loppuviikosta monesti yli 50 metriä. Kokeilin vielä maanantaiaamuna ennen kotiinlähtöäni mitä olen viikon aikana oppinut ja silloin sain parannettua omaa ennätystäni uudelle kymmenluvuille: oma yksipyöräisen ajamisennätys on nyt 61 metriä.
Kyllä tässä näyttää vahvasti käyvän niin, että aion hommata itselleni oman yksipyöräisen. Sen verran hauskaa hommaa tuo oli! :)
Lisähaaste: viikko ilman nettiä
Ilman nettiä olemista en
pitänyt etukäteen kovinkaan haastavana tehtävänä, mutta oli
mielenkiintoista nähdä tuleeko siitä näin älypuhelimen
omistajana jonkinlaisia oireita viikon aikana. Lopulta viikko meni
alusta alkaen helposti ilman nettiä eikä minkäänlaisia oireita
tullut siitä, etten päässyt surffailemaan netissä tai sosiaalisen
median parissa. Maanantaina aamupäivällä otin puhelimen pari kertaa käteen katsoakseni onko siihen tullut mitään viestejä tai muita tapahtumia, mutta iltaan mennessä puhelin toimi minulla tekstiviestien ja puheluiden lisäksi ainoastaan kellona. Avasin puhelimesta mobiilidatan viikon jälkeen vasta maanantaina
puolen päivän aikaan eli minulla ei ollut edes maanantaina mikään
erityinen hinku avata nettiä vaikka olisin sen voinut jo aamulla
tehdä.
Tämä lisähaaste osoitti, että ilman nettiyhteyttä pärjää hyvin viikon jos vain ei töiden/koulun takia sitä tarvitse. Oli jopa ihan piristävää olla poissa esimerkiksi sosiaalisen median maailmasta. Tajusin senkin, että jos oma puhelin alkaa polttamaan taskussa liikaa niin sen käyttöä voi helposti hillitä laittamalla mobiilidatan pois.
ps. sain yhdeksi päiväksi viisi isosta mukaan tähän tehtävään ja he kaikki onnistuivat päivähaasteessa hienosti. Siitä respectit Maikille, Teemulle, Wilmalle, Veeralle ja Sonjalle! :)
Tämä lisähaaste osoitti, että ilman nettiyhteyttä pärjää hyvin viikon jos vain ei töiden/koulun takia sitä tarvitse. Oli jopa ihan piristävää olla poissa esimerkiksi sosiaalisen median maailmasta. Tajusin senkin, että jos oma puhelin alkaa polttamaan taskussa liikaa niin sen käyttöä voi helposti hillitä laittamalla mobiilidatan pois.
ps. sain yhdeksi päiväksi viisi isosta mukaan tähän tehtävään ja he kaikki onnistuivat päivähaasteessa hienosti. Siitä respectit Maikille, Teemulle, Wilmalle, Veeralle ja Sonjalle! :)
Viikko 24: Lenkkeilyviikko (+hole-in-one-yritys @ frisbeegolf)
Viikolla 24 alan valmistautumaan juhannuksen maratonsuoritukseen ja otan jo vuonna 2009 toteutetun viikkotehtävän eli lenkkeilyviikon ohjelmaani. Aloitin maanantaiaamun puolen tunnin juoksulenkillä ja viikon aikana lenkkeilen mahdollisimman paljon, jotta saan edes jonkinlaista pohjaa kahden viikon päässä olevaa maratonia varten.
Lisänä tähän viikkoon laitan haasteeksi elämäni ensimmäisen hole-in-onen tekemisen frisbeegolfissa. Monta kertaa se on ollut jo lähellä, mutta vielä en ole sitä saanut. Aion ottaa frisbeet mukaan ja lähteä heittelemään niitä holari mielessä. Jotenkin tuntuu, ettei tämä haaste onnistu, mutta toisaalta minulla oli samanlainen tunne yksipyöräisen kanssa viikko sitten...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti