sunnuntai 20. syyskuuta 2015

Viikko 38: Suunnistusviikko

Viikolla 38 oli jälleen vuorossa yksi liikunnallinen viikkotehtävä, kun halusin kehittää omia taitojani suunnistusviikon merkeissä. Tähän mennessä muut liikunnalliset viikot ovat sisältäneet mm. joogailua, hiihtämistä, yksipyöräisellä ajamista, lenkkeilyä ja frisbeegolfin hole-in-one-yrittämistä, kokonaisen maratonin, kuntosaliviikon sekä tähän mennessä ehkä vuoden kovimman viikkotehtäväsuorituksen eli Jukka Keskisalon treeniviikon. Suunnistuksesta olen saanut kokemuksia peruskoulussa, lukiossa, yliopistossa ja armeijassa, mutta muuten suunnistaminen on jäänyt paitsioon, vaikka kyseessä on erittäin mukava liikuntamuoto. Olen pärjännyt suunnistuksessa aiemmin lähinnä sen takia, että suunnistuskokemukset ovat olleet tutuissa maastoissa ja oma juoksuvauhti on ollut hyvällä tasolla lapsesta asti. Viikkotehtävän merkeissä halusin oppia suunnistamaan oikeasti/kunnolla eli opetella entistä paremmin kartanlukua, kompassin käyttöä ja järkevien reittivalintojen tekemistä. Viikkotehtävän mentoreina toimivat opiskelutoverini Heikki ja Rosa, joista Heikki on harrastanut suunnistusta monta vuotta. Mukana viikkotehtäväsuorituksessa oli myös opiskelutoverini Jesse, joka lähti mukaan torstaina iltarasteille ja sunnuntaina Lykynlammella järjestetyille Pertti Ahtiaisen syntymäpäivärasteille.


Suunnistusviikko alkoi maanantaina Heikin pitämällä 45 minuutin pituisella kartanlukuluennolla. Siinä tuli nopeasti todettua, että minun kartanlukutaidot ovat melko heikot ja siihen halusinkin panostaa tämän viikkotehtävän kautta. Iltapäivällä oli vuorossa suunnistusharjoitus ”hullunkolmiolla” Rosan kanssa. Treeni meni ihan mukavasti, mutta eniten haasteita tuli mittakaavan hahmottamisessa: 1: 4 000 / 2m oli niin pieni että muutamaan otteeseen juoksin/meinasin juosta rastista ohi. Rasteja 2 kilometrin matkalla oli 11 ja minun kokonaismatkaksi tuli 3,3 kilometriä eli hieman yli kilometri tuli ylimääräistä juoksua. Muutama reittivalinta meni hyvin, mutta varsinkin näin pienellä mittakaavalla oli vaikea pysyä kartalla. Tämä harjoite oli sopiva viikon alkuun: sain opetella kompassin käyttöä käytännössä ja havaitsin jo entistä paremmin miten tärkeää on ottaa suunta tarkasti.

Heikki piti suunnistusopetusta maanantaina Futuralla.

Tiistaina oli vuorossa elämäni ensimmäiset iltarastit Jaamanlammen moottoriradalla. Iltarastien tarkoitus ei ollut tässä tilanteessa kiertää rasteja mahdollisimman nopeasti läpi vaan kulkea rastit kartanlukua ja kompassin käyttöä harjoitellen ja reittivalintoja miettien. Jos olisin lähtenyt itsekseni iltarasteille niin olisin juossut varmasti rastilta rastille nopeammin, mutta olisin todennäköisesti kiertänyt pitempiä reittejä enkä olisi oppinut kartanlukua ja kompassin käyttöä. Aikaa rastien kiertämiseen meni 53 minuuttia. C-kartta oli pituudeltaan 3,0 kilometriä ja Sports Trackerin mukaan oma matka oli tasan 5 kilometriä eli ylimääräistä kiertämistä tuli peräti kaksi kilometriä. Maasto oli minulle ennestään tuntematon, joten harjoitusmielessä tämä oli hyvin opettavainen ja tähän tilanteeseen sopiva. Kompassin avulla suunnassa pysyminen toimi ajoittain erittäin hyvin ja siitä olin itse ylpeä.


Keskiviikkona kävin tekemässä omatoimisen suunnistusharjoitteen kaupunkimaastossa: merkkasin karttaan kuvitteelliset rastipaikat ja pyrin suunnistamaan jatkuvalla liikkeellä eli harjoittelin kartanlukua vauhdissa. Vauhti pysyi hyvänä läpi matkan ja reittivalinnat olivat jälkikäteen ajateltuna 7/9 rastivälien osalta onnistuneet. Asiaa helpotti se, että kyseessä oli ennestään melko tuttu maasto. Huomasin tämän treenin kautta sen, että olin jo parissa päivässä kehittynyt kartanlukutaidoissa ja suurin syy siihen lienee se, että olen ensimmäistä kertaa keskittynyt nimenomaan kartanlukuun enemmän kuin pelkkään päättömään ja kovavauhtiseen juoksemiseen. Kokonaisuudessaan matka oli hieman yli 3 kilometriä ja aikaa minulla siihen meni 18 minuuttia. Keskivauhti rastiväleillä oli 7,1km/h - 13,7km/h. 

Meininki ja suunnistustaidot paranivat viikon edetessä.

Torstaina oli edessä toiset iltarastit: tällä kertaa tiistaita haastavammassa maastossa Härkinvaaralla. Maasto oli mukavan vaihteleva korkeuseroineen päivineen. Aikaa torstain iltarasteilla meni hieman yli tunti. Tiistain maastoon verrattuna nyt oli enemmän korkeuseroja ja tiheämpää maastoa. 3,2 kilometrin matkaa tuli juostua 3,95 kilometriä eli tällä kertaa ei tullut ainakaan liikaa ylimääräistä juoksua tähän suunnistusuran vaiheeseen. Yritin mennä mahdollisimman paljon kompassisuuntaa seuraamalla, mutta muutamaan otteeseen pieni kiertäminen olisi säästänyt aikaa ja voimia, varsinkin maaston jyrkimmissä nousuissa. Tykkäsin Härkinvaaran maastosta, vaikka kyseessä oli tiistaita haastavampi maasto. Paljon on vielä oppimista nimenomaan reittivalintojen suhteen, mutta harjoittelemalla sekin taito kehittyy. Fyysinen kunto minulla on tarpeeksi hyvällä tasolla, joten siihen minä en (ainakaan tällä hetkellä) suunnistuksessa kaadu. Torstain iltarastien jälkeen tuli sellainen fiilis, että kyllä näitä iltarasteja voisi satunnaisesti käydä jatkossakin juoksemassa. Tämän suhteen kävi hyvä tuuri, koska sunnuntaina järjestettiin Lykynlammella ylimääräiset synttärirastit, joten pääsin kolmannen kerran viikon aikana juoksemaan kunnon rasteja ja jälleen eri maastossa.

Jalat kärsivät suunnistuksen ja pesäpallon yhteisvaikutuksesta.

Viikonlopun ohjelmassa oli lauantainen kaupunkisuunnistusharjoitus ja sunnuntaina kävimme Jessen kanssa Lykynlammella Ahtiaisen Pertin 70v.-syntymäpäivärasteilla. Lauantain taitoharjoitus oli pituudeltaan 3,2 kilometriä ja maasto oli minulle ennestään hyvin tuttua: rastit olivat raviradan, laulurinteen, tiedepuiston, jäähallin, areenan ja yu-kentän ympäristössä. Lähdin testaamaan nopeassa vauhdissa kartanlukua ja pyrin pitämään tasaisen (kovan) vauhdin rastilta toiselle ilman suuria pummeja. Muutama heikko reittivalinta tuli tehtyä ja yhden kerran lähdin vahingossa väärälle rastille (muistihäiriö), joten kovinkaan ehjästä suorituksesta ei voi puhua. Pystyin kuitenkin pitämään melko kovan juoksuvauhdin matkan aikana: matkaa kertyi 4,28km ja aikaa meni 19min 44s eli keskinopeus oli 13,0km/h (4:36min/km). Täysin tyytyväinen en voi harjoitussuoritukseen olla, koska noin lyhyellä matkalla tutussa ympäristössä ei pitäisi tulla kilometriä ylimääräistä matkaa. 

Tästä kreppinauhasta lähdin lauantaina liikkeelle.

Sunnuntaina oli Pertti Ahtiaisen syntymäpäivärastit Lykynlammella ja sinne menimme Jessen kanssa suunnistamaan 4,1 kilometrin radan. Kompassia ei tällä kertaa ollut matkassa, joten se lisäsi hieman haastetta suunnistukseen. Rastit löytyivät hyvin ja vauhti pysyi melko hyvänä muutamasta pummista huolimatta. Jälkikäteen arvioituna 3/16 rastia menivät heikommin ja kompassi olisi voinut kyseiset virheet ehkäistä. Loppuosuus (rastit 9.-16.) meni kuitenkin hyvällä vauhdilla ja tarkalla suunnistuksella ja maalissa olimme lopulta ajassa 48.52. Matkaa kertyi 5,3km eli yli kilometri tuli juostua ylimääräistä ja suurin osa siitä kilometristä tuli juuri kolmen pummin takia. Kompassin kanssa olisi suoritus ollut todennäköisesti parempi, mutta kyllä tämä sunnuntain suoritus oli kokonaisuudessaan viikon paras. Rastivälit menivät pummeja lukuunottamatta 1½-3 minuutin välille. Suunnistusviikko oli hyvä päättää tällaiseen loppurutistukseen ja Pertin tarjoamat juhlalliset kakkukahvit maistuivat Lykynlammen rastien jälkeen.

Synttärirastien jälkeen oli vuorossa kakkukahvit.

Kokonaisuudessaan tämän suunnistusviikon aikana opin enemmän kuin olen tähän mennessä aiemmin suunnistuksesta oppinut. Ennen ei ole tosiaan tarvinnut juurikaan miettiä kompassin käyttöä ja en ole jaksanut karttaakaan hyödyntää viisaasti vaan olen luottanut omaan juoksuvauhtiin sekä sopivaan määrään tuuria. Tutuissa maastoissa näillä metodeilla olen pärjännyt, mutta tämän viikon aikana pyrin keskittymään nimenomaan siihen, että oppisin kompassin käyttöä ja sen hyödyntämistä sekä kartanlukua. Koen oppineeni näitä asioita melko paljon, mutta vielä on paljon opittavaa. Aion käydä iltarasteilla jatkossakin ja ensi kesänä aloitan ainakin kevyen treenaamisen kohti vuoden 2017 Jukolan viestiä, jotka järjestetään Enossa. Sinne on tarkoitus kasata jonkinlainen joukkue, mutta kyllähän tätä lajia täytyy treenata jos Jukolasta haluaa hengissä selvitä. Tämä oli odotetusti erittäin mukava viikko ja uutta oppia tuli paljon. Iso kiitos Rosalle ja Heikille mentoroinnista ja Jesselle suunnistusseurasta! :)

Suunnistusviikon kartat.


Viikko 39: Suunnittelu- ja täydennysviikko


Viikon päästä alkaa vuoden viimeinen neljännes ja vuoden aikana olen monesti kokenut yhdeksi viikkotehtävien haasteeksi sen, että vaikka viikkotehtäväsuoritus on ollut onnistunut ja mukava niin en ole ehtinyt jäädä siitä hirveästi nauttimaan, koska joka maanantai alkaa aina uusi viikkotehtävä. Muutamat viikkotehtäväsuoritukset ovat jääneet myös hieman odotettua laimeammaksi ja yksi syy siihen on ollut juuri se, etten ole ehtinyt valmistautumaan ja miettimään tarpeeksi kyseisen viikkotehtävän suoritusta. Näiden syiden vuoksi halusin ottaa tähän vaiheeseen suunnitteluviikon, jonka aikana yritän tehdä vuoden viimeiselle neljännekselle valmiita suunnitelmia viikkotehtävien ajankohtien ja sisältöjen suhteen. Suunnitteluviikon yhteydessä teen myös pientä väliarviota ennen viimeistä neljännestä ja avaan jälleen hieman statistiikkaa siitä, mitkä viikkotehtäväsuoritukset ovat saavuttaneet eniten lukijoita vuoden aikana. Vuoden ehdottomasti kovimpien viikkotehtävien blogitekstit on ollut selvästi muita suosituimpia, mutta vielä toistaiseksi viikon 7 salaviikkotehtävä ("elämää kodin ulkopuolella") on pysynyt luetuimpana blogikirjoituksena, vaikka Jukka Keskisalon treenviiikko on ottanutkin huimaa kiriä heinäkuusta saakka.

Suunnitteluviikolla lyömme lukkoon mm. graduviikon ajankohdan.

Jotta saan lisää tekemisen meininkiä tähänkin viikkoon niin täydennän muutamien viikkotehtävien suorituksia eli lähinnä niitä viikkotehtäväsuorituksia, joihin en ole itse jälkikäteen täysin tyytyväinen. Täydennettäväksi otan korttitaloviikon suorituksen ja yritän saada yli 52 korttia korttitalorakennelmaan. Lisäksi täydennän geokätköilyviikon suoritusta ja vien oman geokätkön vihdoin kätköpaikkaan, jotta tähän mukavaan geokätköilyharrastukseen tulee itselle lisää mielenkiintoa. Teen viikon aikana myös rästiin jääneet viimeiset urheilutestiviikon suoritukset loppuun asti, jotta saan testitulokset kasaan tämän syksyn aikana. Ristikko- ja sudokuviikko oli muuten onnistunut, mutta minä unohdin viedä postiin ajoissa täytetyt ristikot, joten en päässyt osallistumaan voittaja-arvontaan elokuun osalta. Tämän vuoksi täytän viikon aikana uuden ristikkolehden ja laitan sen postiin siten, että voin osallistua voittaja-arvontaan lokakuun osalta. Parin viikon takainen tutkimusviikko oli lopulta niin innostava, että täydennän sitäkin viikkotehtäväsuoritusta vielä yhdellä lisätutkimuksella. Siinäpä niitä tämän vuoden täydennystä vaativia viikkotehtäväsuorituksia onkin ihan riittävästi yhdelle viikolle. Mukavaa viikkoa toverit! :)

Yritän parantaa korttitaloennätystä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti